Tutkimus sharenting-ilmiön vaikutuksesta lapsen yksityisyyteen

Sosiaalityön pro gradu -tutkimuksessani selvitin mitä vanhemmat julkaisevat lapsistaan sosiaaliseen mediaan ja millä perustein he päättävät, mikä on yksityistä ja mikä julkista. Lisäksi selvitin, mikä on sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelun rooli lapsen yksityisyyden suojelemisessa. Tutkimuksen lähtökohtana olivat sharenting-ilmiö ja Sandra Petronion yksityisyyden hallinnan teoria. Sharenting-ilmiöllä tarkoitetaan vanhempien tapaa jakaa lapsistaan liikaa tietoa sosiaaliseen mediaan niin, että se vaarantaa lapsen yksityisyyden. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jonka aineistona toimi verkkokysely (n=99). Kyselyn tulokset analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseni tärkeimpänä tuloksena olivat vanhempien itseensä ja toisiin kohdistamat yksityisyyden rajat sekä lasten itsensä asettamat yksityisyyden rajat, jotka tosin ilmenivät vanhempien kertomina. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että suurin osa vanhemmista julkaisee lapsistaan sosiaaliseen mediaan kuvia ja tietoja, mutta osa pyrkii samalla suojelemaan lastensa yksityisyyttä useilla keinoilla. Vanhempien huoli lasten yksityisyydestä ei kuitenkaan useimpien vastaajien kohdalla tarkoittanut sitä, että lapsesta julkaiseminen olisi lopetettu. Tutkimuksen tuloksena kävi myös ilmi, että lasten kasvaessa heidän yksityisyyden rajansa muuttuivat ja kehittyivät. Tutkimuksen kenties tärkeimpänä tuloksena oli se, että lapsen yksityisyyden suojeluun liittyvä lainsäädäntö on hyvin puutteellista ja vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi lastensuojelun mahdollisuuksia suojella lapsia sharenting-ilmiöltä.