Maajoukkuevalmentajien pedagogiset taidot urheilijoiden kokemana

Valmentajat kokevat pedagogisen osaamisen olevan yksi suurimpia valmennustoiminnan kehityskohteita. Urheilijakeskeisen valmennuksen näkökulma on viime vuosina lisääntynyt ja valmenta-jilta vaaditaankin lajiosaamisen lisäksi yhä enemmän urheilijan yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Arvot, asenteet ja henkilöhistoria vaikuttavat siihen, miten valmentajat lopulta valmennustoimintaa toteuttavat. Valmennuksen vaikuttavien taustatekijöiden tunnistaminen vaatii kuitenkin laaja-alaista itsetuntemusta, ihmistuntemusta sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Tämän työn on tarkoitus selvittää pedagogisesta näkökulmasta maajoukkuevalmentajien toimintatapoja ja urheilijoiden kokemuksia valmentajien käyttämistä toimintatavoista. Laadullinen tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimukseen osallistui neljä maajoukkuevalmentajaa ja 18 maajoukkueurheilijaa. Tutkittavat olivat kahden eri talviolympialajin edustajia. Kyselylomakkeessa ja kirjallisuuskatsauksessa sovellettiin teoriaohjaavasti suomalaisen valmennusosaamisen mallia (Hämäläinen & Olympiakomitea s.a.). Tulosten mukaan valmentajilla ja urheilijoilla oli jokseenkin toisistaan eriäviä käsityksiä maajoukkuetoiminnan käytänteistä. Urheilijoiden keskinäiset kokemukset maajoukkuetoiminnan tyytyväisyyteen ja tyytymättömyyteen liittyen kohdistuivat tiedonsaantiin ja tavoitteiden vastaavuuteen. Urheilijat kokivat tarvitsevansa enemmän toimintaa ohjaavaa palautetta, valmentajien sitoutumista ja urheilijoiden osallistamista toiminnan suunnitteluun. Valmentajat puolestaan kokivat tarjonneensa tilaa urheilijoiden mielipiteille ja näkemyksille, joiden kautta urheilijat osallistettiin toiminnan suunnitteluun. Valmentajat pyrkivät verbaalisen viestintätapojen kautta ohjaamaan urheilijoiden toimintaa sekä kohtaamaan urheilijoita yksilöllisesti. Maajoukkuevalmentajien pedagogisten taitojen tunnistaminen antaa mahdollisuuden valmentajien koulutuksen suuntaamiselle. Valmentajien osaamisen kehittäminen mahdollistaa urheilijoiden kokonaisvaltaisen urheilijana ja ihmisenä kehittymisen sekä kansainväliseen kilpailuun vastaamisen. Pedagogisen tietoisuuden ja osaamisen laajentaminen osaksi urheiluvalmennusta mahdollistaisi kokonaisvaltaisen urheilijoille suunnatun tuen heidän oppimisen kehittämiseksi. Lisäksi pedagogisen näkökulman huomioiminen voisi parantaa urheilijoiden kokemaa hyvinvointia sekä muokata urheilukulttuuria tuloskeskeisestä ajattelusta inhimillisemmäksi.