Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorBöök, Marja Leena
dc.contributor.authorHokkanen, Heidi
dc.date.accessioned2023-03-16T07:07:22Z
dc.date.available2023-03-16T07:07:22Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86026
dc.description.abstractVarhaisen tuen ja palveluiden lapsi- ja perhetyön perheammattilaiset työskentelevät erilaisissa moniammatillisissa verkostoissa, joissa päätöksien perusteluina on lapsen etu. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perheammattilaisten näkemyksiä lapsen edusta ja siitä, mistä tekijöistä lapsen etu muodostuu. Tutkimuksessa perheammattilaiset tarkastelivat lapsen etua yhteisvanhemmuuden näkökulmasta. Tutkimuksia perheammattilaisten näkemyksistä lapsen edusta ja sen toteutumisesta on Suomessa toistaiseksi vähän. Tutkimuksen aineisto koostui Suomen Akatemian rahoittamasta ”Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: Vertaileva pitkittäistutkimus yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa (CobaGloba)” -tutkimushankkeen fokusryhmähaastatteluista. Näihin haastatteluihin osallistui perheammattilaisia, jotka työskentelivät aineiston keruun aikana perhekeskuksissa ja avoimissa perheiden kohtaamispaikoissa neljässä suuressa kaupungissa Suomessa. Fokusryhmähaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina Microsoft Teams -sovelluksen välityksellä marras-joulukuussa 2020. Tutkimuksen aineisto koostui viidestä fokusryhmähaastattelusta, joihin osallistui 21 perheammattilaista eri ammattiryhmistä. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen teoriasidonnaisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimus osoitti, että yhteisvanhemmuuden kontekstissa lapsen etu näyttäytyi perheammattilaisille konkreettisina tekijöinä lapsen arjessa sekä vanhempien kykynä toimia lapsen edun mukaisesti omassa vanhemmuudessaan. Näkemykseen lapsen edusta liittyi myös se, että lapsen tarpeiden nähtiin olevan perheen ulkopuolisten palveluiden keskiössä. Tutkimustulokset vahvistivat aiempien tutkimustulosten mukaista käsitystä lapsen edun käsitteen monitahoisuudesta ja tapauskohtaisuudesta. Lapsen etu liittyi myös perheammattilaisten työnkuvaan, jossa työn keskipisteenä oli perhe ja perheen hyvinvoinnin tukeminen sekä vanhempien tukeminen yhteisvanhemmuuteen.fi
dc.format.extent68
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherperheammattilaiset
dc.subject.otherlapsikäsitys
dc.subject.otheryhteisvanhemmuus
dc.titlePerheammattilaisten näkemyksiä lapsen edusta yhteisvanhemmuuden kontekstissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202303162179
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosKasvatustieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Educationen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineErityispedagogiikkafi
dc.contributor.oppiaineSpecial Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi101
dc.subject.ysovanhemmuus
dc.subject.ysoperhetyö
dc.subject.ysolapsen etu
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot