Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi

Kandidaatintutkielman aiheena on lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi. Kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, millaiset tekijät aiheuttavat lastensuojelutyössä kuormittavuutta, ja millä tekijöillä kuormittavuutta voidaan ehkäistä. Tutkimukseni tavoitteena on koota tietoa pääteemojen avulla kuormittavista tekijöistä ja kuormittavuutta ehkäisevistä tekijöistä. Keskeisinä käsitteinä ja teoreettisena viitekehyksenä ovat työhyvinvointi, sosiaalityö, lastensuojelu sekä työn vaatimusten ja työn voimavarojen malli. Aineisto koostuu kolmesta eri väitöskirjasta, yhdestä lisensiaatin työstä sekä kahdesta tieteellisestä artikkelista. Näistä aineistoista neljä tutkimusta on kotimaisia ja kaksi kansainvälisiä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan lastensuojelutyö on hyvin haastavaa moninaisella tavalla, jonka vuoksi sosiaalityöntekijöitä kuormittavat monet eri tekijät. Sosiaalityöntekijät kokevat kuormittavuuden yksilöllisesti. Tutkimustuloksista ilmeni, että työn kuormittavuus on hyvin yleistä. Emotionaaliset tekijät vaikuttavat työn kuormittavuuteen, koska sosiaalityöntekijät kohtaavat työssään säännöllisesti haasteellisissa tilanteissa olevia asiakkaita. Työssä koettu epävarmuus, ennakoimattomuus ja päivystysluontoisuus aiheuttavat omalta osaltaan kuormittavuutta. Tutkimustuloksena onnistuttiin tunnistamaan tekijöitä, jotka aiheuttavat kuormittavuutta lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työssä. Edellä mainitut asiat vahvistavat sitä, että lastensuojelutyö on rankkaa ja kuormittavaa, mutta tutkimustulosten mukaan lastensuojelutyössä on myös kuormittavuutta ehkäiseviä tekijöitä. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että sosiaalityöntekijät kokevat lastensuojelutyön yhteiskunnallisesti merkittävänä työnä ja työn vaikuttavuus motivoi. Pysyvällä työyhteisöllä sekä riittävällä tiimituella on työhyvinvointia vahvistava merkitys.