Taidelähtöinen tutkimus lähiömaisemassa : valokuvaaineisto arkisen maiseman esteettisten ominaisuuksien tarkastelussa

Artikkeli käsittelee taidelähtöisen metodin, valokuvahaastattelun, käyttöä arjen ympäristöön kohdistuvassa tutkimuksessa. Teksti liittyy väitöskirjatutkimukseeni, jossa tutkin lähiömaiseman esteettistä kokemista valokuvan avulla. Tutkimuksessani arjen ympäristöä edustavat kaksi 1960–70-lukujen taitteen kerrostalolähiötä. Intressini kohdistuu tietyntyyppiseen maisemaan, eikä varsinaisesti yksittäisiin alueisiin. Tutkimuksen aineistona on valokuvakurssilaisten ottamia valokuvia sekä kuviin liittyvät haastattelut, joissa keskusteltiin valokuvista ja aiheesta yleisemminkin samalla valokuvia katsellen. Artikkelissa tutkin keräämäni aineiston avulla taidelähtöisen menetelmän käyttöä arkisen asuinympäristön tutkimuksessa. Kysyn, millaisia erityispiirteitä valokuvaan tutkimusaineistona liittyy ja millaisia elementtejä valokuvaaminen toimintana tuo aineistoon. Aineistoni osoittaa, että valokuvauksen harrastaja herkistyy visuaalisille ärsykkeille ja löytää kiinnostavia havaintoja ympäristöstä helposti. Viidentoista kuvaajan joukossa esiintyi erilaisia tapoja ja motiiveja kuvaamiselle; osa keskittyi enemmän tarinankerrontaan ja hetken tunnelmiin, kun toisille kuvien visuaalinen muoto oli tärkeämpää. Aineistoni on kerätty vierailijoiden näkökulmasta. Esitän, että vierailijan tuore näkemys voi herkistää monipuoliselle ympäristön havainnoinnille, joka sisältää arvostavaa ja ymmärtävää pohdintaa pintapuolisen tarkastelun ohella. Esitän maiseman herättäneen valokuvaajissa tunne-elämyksiä, kuten esimerkiksi turvallisuus, rauhallisuus, surullisuus ja haikeus. Taidelähtöinen tutkimus edistää ympäristön esteettisten ominaisuuksien havaitsemista ja samalla mielikuvien ja ennakkokäsitysten purkamista.