Transfer in the use of prepositions in Finnish first language writers’ English texts

Tämän tutkielman tavoitteena oli löytää viitteitä suomen kielen siirtovaikutuksesta suomenkielisten englanniksi kirjoittamissa teksteissä. Näitä viitteitä etsittiin tutkimalla sellaisten prepositioiden käyttöä, jotka voitiin kääntää suomen paikallissijamuodoiksi ja niiden esiintyvyyttä määrällisessä muodossa eri taitotasoilla. Tämä aihe valittiin, koska prepositioiden käyttö nimenomaan suomen paikallissijamuotojen yhteydessä on kielenkäytön osa-alue, jonka on aikaisemmassa tutkimuksessa osoitettu todentavan suomen kielen siirtovaikutusta. Aineistona käytettiin aikaisempiin Jyväskylän yliopistossa suoritettuihin Cefling- ja Topling tutkimusprojekteihin yläkoululaisilta ja lukiolaisilta kerättyä aineistoa, joka oli näiden tutkimusprojektien yhteydessä jaoteltu Yleiseurooppalaisen Viitekehyksen (CEFR) mukaisiin taitotasoihin A1, A2, B1 ja B2. Tarkoituksena oli kvantitatiivista informaatiota hyödyksi käyttäen löytää säännönmukaisuuksia, samankaltaisuuksia, eroavaisuuksia sekä nousevia ja laskevia trendejä näiden taitotasojen välillä ja aikaisemman tutkimuksen perusteella löytää näistä piirteistä todisteita kirjoittajien äidinkielen vaikutuksesta heidän käyttämäänsä vieraaseen kieleen. Aineisto käsitti 13090 sanaa, keskimäärin 3273 sanaa/taitotaso. Aineistosta etsittiin ne prepositiolausekkeet, jotka kääntyivät suomen paikallissijamuodoiksi ja näiden lausekkeiden prepositiot tilastoitiin tilastoyksikköinä preposition nimen, idiomaattisuuden ja suomen kielen paikallissijamuodon mukaan. Aikaisemmasta tutkimuksesta poiketen tämä tutkimus kartoitti yksityiskohtaisesti myös positiivista siirtovaikutusta sekä prepositioiden käyttämistä turhaan. Tuloksissa ei löytynyt prepositioiden poisjättämistä (nollaprepositiot) lukuun ottamatta selkeää aikaisempaan tutkimukseen pohjaavaa näyttöä suomen kielen siirtovaikutuksesta. Vaikka säännönmukaisuuksia, eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia sekä nousevia ja laskevia trendejä löytyi, ei näiden yhteyttä suomen kieleen pystytty toteamaan, koska aineisto ei ollut suoraan verrannollinen aikaisemman tutkimuksen kanssa. Tärkeimmät löydökset liittyivät nollaprepositioihin sekä todennäköiseen positiiviseen siirtovaikutukseen erityisesti in-preposition ja inessiivisijamuodon sekä to-preposition ja illatiivi- ja allatiivisijamuotojen kanssa. Prepositioiden turha käyttö näkyi erityisesti A1 taitotasolla, mutta sitä löytyi kaikilta taitotasoilta. Nollaprepositiot olivat pääasiallinen piirre, joka oli osittain yhteneväinen aikaisemman tutkimuksen kanssa, vaikkakin tässä tutkielmassa nollaprepositiot löytyivät valtaosin taitotasolla A1. Koska suurin osa (73 %) prepositioista oli idiomaattisia, välttelyn pääteltiin olevan yksi aineiston laatua selittävä tekijä. Koska tutkielma oli maisterintutkielman tavoin suppea, tulokset voidaan tulkita enintään suuntaa antaviksi.