Affektiivisen polarisaation politiikkaa : ivan, pilkan ja vähättelyn affektit Convoy-mielenosoituksen kuvaajina

Tässä tutkimuksessa analysoitiin talvella 2022 järjestetyn Convoy-mielenosoituksen ympärillä käytyä yhteiskunnallista keskustelua affektiivisen polarisaation näkökulmasta. Vaikka mielenosoitus esitettiin mediassa vain tietynlaisena kulminaatiopisteenä korona-ajan turhautuneisuudelle, on tapahtuman taustalla nähtävissä myös laajempi yhteiskunnallinen kahtiajako. Tämä kahtiajaon lähtöasetelma näkyi osaltaan Convoy-keskustelussa, jossa kansallismielisyyttä ja eriasteisia salaliittoteorioita heijastelevaa liikehdintää määriteltiin pilkkaamisella, ivaamisella ja vähättelevällä huumorilla. Tutkimuksen aineisto muodostui Twitter-keskusteluista, uutislähteistä sekä journalistisista keskusteluohjelmista. Analyysi koostui kahdesta vaiheesta: Ensimmäiseksi osoitettiin, kuinka ivallinen huumori, pilkka ja vähättely olivat yleinen suhtautumistapa mielenosoitukseen. Toisessa vaiheessa keskustelun elementeistä muodostettiin Convoy-mielenosoittajan figuuri, jonka kautta kahtiajako hahmottui kansallismielisten salaliittoteoreetikoiden ja liikehdinnästä eri tavoin irtisanoutuvien toimijoiden välille. Polarisaation näkökulmasta Convoy-keskustelussa käytettyihin affektiivisiin merkitsijöihin liittyy ongelmia, sillä niiden merkitykset on mahdollista nähdä linkittyvän populismille tyypillisiin elementteihin tunnepitoisesta vastakkainasettelusta sekä monimutkaisten ilmiöiden yksinkertaistamisesta. Ongelmallisuus kulminoituu siihen, kuinka pääasiassa oikeistopopulismiin liitettyä vihapuhetta voidaan käyttää myös oikeistopopulismia vastustavien toimijoiden toimesta esimerkiksi pilkkaamisen tai ulossulkevan vähättelyn muodossa. Täten affektiivisen polarisaation rakentumista tulee tarkastella vuorovaikutuksellisena prosessina, jossa erilaiset toimijat kietoutuvat sosiaalisen identifioitumisen mekaniikkaan sekä vallankäyttöön määritellessään erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tutkimuksen lopuksi polarisaatioon esitetään ratkaisuksi sovittelujournalismin sekä affektiivisen turvallisen tilan käsitteet, joiden kautta yhteiskunnallisesta keskustelusta olisi mahdollista kitkeä erilaiset vihapuheen muodot, kuten oikeistopopulistinen rasismi ja vähemmistöjen syrjintä sekä kansallismielisiä ulossulkeva vähättely ja pilkkaaminen.