University students’ language learner beliefs and identities in the context of multilingual pedagogies in higher education

Abstract

While working life is increasingly multilingual, multicultural and multidisciplinary, university students in many countries study fewer languages than before. This creates challenges for language pedagogies in university because they are expected to prepare students for operating in these superdiverse contexts. Language pedagogies are also affected by the multilingual turn in second language acquisition (SLA) that has led to conceptualising language learners as multilingual beings. Recent research suggests that multilingual awareness, or constructing a more multilingual identity, could be advantageous for individuals’ investment in learning foreign languages. In addition, students’ language learner beliefs have a significant role in how they negotiate their learner identities and subsequently succeed and invest in language learning. From these premises, this longitudinal study examines the learner beliefs and identity negotiation of Finnish social science students that took part in restructured multilingual communication and language studies for academic and professional purposes as a part of their bachelor’s degree. The students’ discourses were analysed to investigate (1) how the students position themselves in relation to societal, sociocultural and individual levels of SLA, (2) how the students negotiate their multilingual and professional identities and how these negotiations intersect, and (3) how the students’ language learner beliefs evolve during the three-year research period. The results suggest that university students refer to experience-based evidence, as well as acknowledge, accept or contest positions given or implied by society or an educational institution. The students also placed agency away from themselves to deny responsibility in language learning. The students’ identity negotiation was influenced by their learner beliefs. There were changes in students’ learner beliefs at the end of the research period. It seems that students need explicit teaching on multilingualism to start developing a multilingual identity. The dissertation concludes with pedagogical suggestions for multilingual teaching in higher education.

Keywords: multilingualism, beliefs, identity, language learning, university pedagogy

Työelämä on yhä monikielisempää, monikulttuurisempaa ja monitieteisempää, mutta samaan aikaan yliopisto-opiskelijat monessa maassa opiskelevat aiempaa vähemmän vieraita kieliä. Tämä on haaste kielipedagogiikalle yliopistoissa, sillä niiden pitäisi valmentaa opiskelijoita toimimaan näissä moninaisissa ympäristöissä. Monikielisen käänteen myötä vieraan kielen oppimisen tutkimuksessa oppija on alettu käsitteellistää monikielisenä toimijana. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan tietoisuus monikielisyydestä, tai monikielisen identiteetin rakentaminen, voisi tukea yksilöiden kiinnostusta ja sitoutumista kielenoppimiseen. Lisäksi opiskelijoiden kielenoppijakäsityksillä on merkittävä rooli siinä, miten he neuvottelevat oppijaidentiteettejään, menestyvät kieltenoppimisessa ja panostavat siihen. Tämä pitkittäistutkimus tarkastelee näistä lähtökohdista käsin suomalaisten yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden kielenoppijakäsityksiä ja identiteettineuvottelua. Nämä opiskelijat suorittivat osana kandidaatintutkintoaan monikieliset ja alakohtaiset viestintä- ja kieliopinnot. Opiskelijoiden diskursseja analysoitiin, jotta voitiin selvittää, (1) miten opiskelijat asemoivat itsensä suhteessa kielenoppimisen yhteiskunnallisiin, sosiokulttuurisiin ja yksilöllisiin tasoihin, (2) kuinka opiskelijat neuvottelevat monikielisiä ja ammatillisista identiteettejään ja miten nämä neuvottelut risteävät, ja (3) miten opiskelijoiden kielenoppijakäsitykset kehittyvät kolmen vuoden mittaisen tutkimusjakson aikana. Tulokset viittaavat siihen, että yliopisto-opiskelijat viittaavat kokemuksiinsa, sekä hyväksyvät tai kiistävät yhteiskunnan tai oppilaitoksen suorasti tai epäsuorasti heille antamia asemia. Opiskelijat asettivat myös toimijuuden itsensä ulkopuolelle välttääkseen vastuunoton omasta kieltenoppimisestaan. Opiskelijoiden identiteettineuvotteluihin vaikuttivat heidän oppijakäsityksensä. Tutkimusjakson lopussa opiskelijoiden oppijakäsityksissä tapahtui muutoksia. Näyttää siltä, että opiskelijat tarvitsevat eksplisiittistä monikielisyyden opetusta voidakseen aloittaa monikielisen identiteetin rakentamisen. Väitöskirja päättyy pedagogisiin päätelmiin monikielisestä opetuksesta korkeakouluissa.

Avainsanat: monikielisyys, käsitykset, identiteetti, kielenoppiminen, yliopistopedagogiikka