Abiturienttien kokemuksia vieraan kielen opiskelun työläydestä ja sen vaikutuksesta lukion kielivalintoihin
Pollari, P., Veivo, O., Toomar, J., & Mäntylä, K. (2022). Abiturienttien kokemuksia vieraan kielen opiskelun työläydestä ja sen vaikutuksesta lukion kielivalintoihin. In T. Seppälä, S. Lesonen, P. Iikkanen, & S. D'hondt (Eds.), Kieli, muutos ja yhteiskunta (pp. 217-233). Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. AFinLA:n vuosikirja, 2022. https://doi.org/10.30661/afinlavk.114478
Julkaistu sarjassa
AFinLA:n vuosikirjaPäivämäärä
2022Tekijänoikeudet
© Kirjoittajat & Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry, 2022
Vieraiden kielten opiskelussa on tapahtunut Suomessa suuri käänne, kun verrataan 1980-lukua ja 2020-lukua. Tällä hetkellä muita vieraita kieliä kuin englantia opiskelee yhä harvempi, ja opiskelun aloittaneista osa lopettaa opinnot kesken jo perusopetuksessa tai lukiossa. Koska muutos on tapahtunut vaiheittain pitkän ajan kuluessa, muutoksen suuruusluokkaa on ollut matkan varrella vaikea arvioida. Tilanteeseen on kuitenkin viime vuosina havahduttu ja alettu puhua yhä enemmän koulujen kielivalintojen kapenemisesta (Helsingin Sanomat 2020; Saarinen 2019; Saarinen 2021) ja Suomen kielivarannon tulevaisuudesta (Pyykkö 2017; Vaarala ym. 2021). Pähkinänkuoressa voidaan todeta, että valinnaisten kielten opiskelu suomalaisissa kouluissa on merkittävästi vähentynyt (Nissilä & Tikkanen 2021). Aiempien tutkimusten valossa näyttää siltä, että ilmiö on varsin monisyinen (Hukka & Husu 2019; Kiehelä 2021; Mäntylä ym. 2021). Siihen vaikuttavat niin yksilötason valinnat, tuntijaot, opetussuunnitelmien linjaukset, opetuksen järjestäjän ja koulun tarjoamat mahdollisuudet kielten opiskeluun samoin kuin yhteiskunnan asenteet. Tässä artikkelissa lähestymme tätä laajaa muutosten kenttää yksilöllisten valintapolkujen näkökulmasta. Tavoitteenamme on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat suomalaisten koululaisten kielivalintoihin opintopolun varrella. Aiemmassa tutkimuksessamme (Mäntylä ym. 2021) nousi esiin, että monet opettajat pitivät yhtenä syynä valinnaisten kielten opiskelun vähyyteen sitä, että kielten opiskelu koetaan työlääksi. Tässä tutkimuksessa halusimme pureutua tähän kysymykseen tarkemmin ja selvittää, mitä lukioikäiset kielten oppijat itse sanovat kielten oppimisesta ja sen työläydestä.
...
This paper discusses studying optional languages at upper secondary school in Finland, and in particular students’ views on dropping the optional language. The number of students choosing an optional language has decreased during the past decades. In earlier studies, teachers have suggested that a heavy workload might be one of the main reasons for this decrease. We interviewed nine students at upper secondary school and here we concentrate on those four who discontinued their optional language studies. The data were analysed via content analysis. The results show that the reasons behind dropping an optional language are manifold, and can be traced to individual values, but also to school structures and to how society seems to value languages. Heavy workload is also reflected in answers in different ways: the participants acknowledged that good language skills take time and effort which they were not always willing to invest in.
Julkaisija
Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLAEmojulkaisun ISBN
978-951-9388-74-8Kuuluu julkaisuun
Kieli, muutos ja yhteiskuntaISSN Hae Julkaisufoorumista
2343-2608
Alkuperäislähde
https://journal.fi/afinlavk/article/view/114478Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/164228327
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"No en mie sitä voinu valita pakkoha sitä on opiskella" : perusasteen yläkoulun oppilaiden kielivalintoihin vaikuttavat tekijät
Kangasvieri, Teija (2013)According to educational statistics studying foreign languages has significantly decreased in Finnish schools since the mid-1990s. The aim of this article is to find out the reasons behind the lost interest in language ... -
”Englanti jyrää” : kieltenopettajien keinoja ja ehdotuksia kielivalintojen monipuolistamiseksi
Veivo, Outi; Pollari, Pirjo; Toomar, Jaana; Mäntylä, Katja (Helsingin yliopisto, 2021)Suomen kouluissa opiskellaan yhä vähemmän ja yhä harvempia vieraita kieliä. Valinnaisten kielten opiskelun suosio on laskenut, ja kielitaito on vaarassa jäädä pelkän englannin varaan. Erilaisia toimenpiteitä, kuten kielen ... -
Maahanmuuttajat vieraan kielen oppijoina: monikielisen oppilaan kielirepertuaarin tunnistaminen ja hyödyntäminen vieraan kielen oppitunnilla
Pitkänen-Huhta, Anne; Mäntylä, Katja (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys, 2014)Multilingualism and its eQ ect on language learning and teaching have been widely studied from the point of view of + rst languages, but multilingualism as a resource in foreign language learning/teaching has been largely ... -
Ehdotuksia kieltenopetuksen kehittämiseksi
Heikkola, Leena Maria; Alisaari, Jenni; Harju-Autti, Raisa; Björklund, Mikaela (Suomen kieltenopettajien liitto, 2024)Kielivarannon vahvistamiseen tarvitaan pitkäjänteinen strategia ja laajaa yhteistyötä. -
Enseigner une langue étrangère à un groupe d'adultes hétérogène
Roivas, Tuija (2020)Tutkielman tarkoitus oli selvittää, miten opetetaan vierasta kieltä ja kielioppia heterogeenisille aikuisopiskelija-ryhmille kansalaisopistoissa. Tutkimusaineisto saatiin haastattelemalle opettajia, kyselemällä oppilailta ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.