Kohti aikuisuutta : aikuistuvien nuorten toimijuuden tarkastelua

Kandidaatintutkielma tarkastelee nuorten aikuisten elämänvaihetta toimijuuden näkökulmasta. Tutkielmassa toimijuuden viitekehyksenä toimii Albert Banduran (1977; 1986; 2018) sosiokognitiivinen teoria, jossa henkilön omat uskomukset minäpystyvyydestä toimivat toimijuuden perustana. Teoria huomioi myös kokemukselliset olosuhteet, jotka ovat kykyjen edistymisen ja ylläpitämisen edellytyksenä. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkimusta tehdään aiemmasta tutkimuksesta. Tutkielman aineistona ovat neljä kotimaista, yksi espanjalainen ja yksi britannialainen vertaisarvioitu tutkimusartikkeli. Orientaationa kirjallisuuskatsauksessa on integroiva katsaus, jossa pyrkimyksenä on kuvailla tutkielman aihetta tutkimuskysymyksen kautta valitussa viitekehyksessä mahdollisimman monipuolisesti. Analyysissa on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkielman tuloksissa nousi esille, että nuori aikuinen pyrkii eri olosuhteissa sopeuttamaan itsensä ja tavoitteensa, jotta säilyttää toimijuutensa tavoitteiden asettamisen suhteen. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa myös tilanteet, joissa nuori aikuinen näyttää ulospäin passiiviselta säilyttääkseen sisäisen itseohjautuvuutensa. Myös yhteisöön kuulumisella on erityistä merkitystä nuorenaikuisen toimijuuden tunnon kannalta. Osa nuorista aikuisista vertaa itseään ulkopuolisiin odotuksiin, jonka vuoksi ääneen lausutut hyvääkin tarkoittavat odotukset voivat luoda nuorelle aikuiselle kuvaa epäonnistumisesta. Toimijuuden näkökulmasta nuoren aikuisen päätöksenteon tulisi olla vapaaehtoista. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa toimijuudessa nuori aikuinen voi itse ennakoida omien valintojen seurauksia ja ottaa niistä myös vastuuta. Tutkielman johtopäätöksenä on, että nuoren aikuisen toimijuus rakentuu yksilöllisesti ja jatkuvana prosessina kytkeytyen nuoren aikuisen elämänpiiriin ja kulttuurisiin odotuksiin. Nuori aikuinen ei aina tavoittele omia unelmiaan tai tavoitteitaan, mutta yrittää silloinkin sinnitellä ympäristön odotusten mukaisesti pyrkien säilyttämään kokemuksen omasta toimijuudestaan. Nuori aikuinen saavuttaa kokemuksia minäpystyvyydestään elämänkokemuksiensa avulla. Nuoren aikuisen toimijuudelle on eduksi, mikäli hän voi aidosti itse tehdä valintojaan, olla vaikuttajana omaa elämää koskevassa päätöksenteossa sekä kuulua yhteisöön, jossa hänen resursseillensa on vaihto- ja käyttöarvoa. Nuori aikuinen tarvitsee kokemuksen oman elämänsä merkityksellisyydestä.