Tietoisuustaitojen harjoitteleminen nuorten psyykkisen toimintakyvyn tukena koulussa ja liikunnanopetuksessa

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko tietoisuustaitojen harjoittelemisella yhteys 12–18-vuotiaiden nuorten psyykkiseen toimintakykyyn. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin, millaisia tuloksia tietoisuustaitojen harjoittelemisella on saatu kouluympäristössä, ja erityisesti liikunnanopetuksessa, psyykkisen toimintakyvyn kannalta. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona käytettiin tutkimusartikkeleita, tietoisuustaitoja ja nuorten psyykkistä kehitystä käsittelevää kirjallisuutta sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Tutkielman päätuloksissa ilmenee, että tietoisuustaitojen harjoittelemisella on yhteys nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksissa on havaittu masennuksen, ahdistuneisuuden ja stressin vähentyneen sekä tunteiden säätelyn parantuneen. Tietoisuustaitojen harjoittelemisen vaikuttavuuteen saattaa olla yhteydessä nuoren sukupuoli, kehitysvaihe ja harjoittelun määrä. Monissa aiemmissa tutkimuksissa tytöt saavuttivat poikia parempia tuloksia tietoisuustaidoissa. Murrosikäiset sekä enemmän harjoitelleet hyötyivät harjoittelusta eniten. Liikunnanopetuksessa saadut tulokset olivat osin ristiriitaisia, minkä vuoksi asiasta tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Johtopäätöksenä voi kuitenkin todeta, että tietoisuustaitojen harjoitteleminen voi tukea ja edistää nuorten psyykkistä toimintakykyä. Lisäksi harjoitteleminen kouluympäristössä tukee perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) tavoitteita ja voi rohkaista nuoria harjoittelemaan näitä taitoja myös omatoimisesti vapaa-ajalla.