Teacher strain and its relation to experienced fidelity, effectiveness, and acceptability of the intervention

Abstract

Tämän määrällisen tutkimuksen keskiössä oli opettajan kuormittuneisuus ja sen yhteys koettuun fideliteettiin, tehokkuuteen ja hyväksyttävyyteen luokka-tasolle suunnitellussa käyttäytymisinterventiossa. Tehokkuus mitattiin käyttämällä opettajan kokeman häiriökäyttäytymisen muutosta intervention ai-kana. Osallistujat (N = 208) olivat suomalaisia yläkoulun opettajia ja aineisto on osa Työrauha Kaikille -tutkimusta. Intervention tehokkuus on todettu aiemmissa tutkimuksissa. Hierarkkista regressioanalyysia käytettiin ja taustamuuttujat kontrolloitiin.

Päätulokset osoittivat, että opettajan kuormittuneisuus selitti häiriökäyttäytymisen muutosta negatiivisesti, mutta häiriökäyttäytyminen ennen interventiota käänsi yhteyden: mitä enemmän opettaja koki kuormittuneisuutta ennen interventiota ja mitä vähemmän opettaja koki häiriökäyttäytymistä, sitä vähemmän tehokkaana opettajat kokivat intervention. Kuormittuneisuus ei selittänyt itsearvioitua fideliteettiä eikä intervention hyväksyttävyyttä.

Häiriökäyttäytymisellä ennen interventiota oli suurempi yhteys intervention tehokkuuteen kuin opettajan kuormittuneisuudella. Kuitenkin korrelaatio opettajan kuormittuneisuuden ja häiriökäyttäytymisen muutoksen välillä osoitti, että mitä enemmän opettaja koki kuormittuneisuutta, sitä tehokkaammaksi hän koki intervention. Yhteenvetona, luokan hallinta on tärkeämpää kuin kuormittuneisuuden hallintakeinot, koska luokan hallinta vähentää sekä häiriökäyttäytymistä että opettajan kuormittuneisuutta.

This study focused on teacher strain and its relation to teacher self-estimated fidelity, effectiveness, and acceptability of the class-wide intervention to reduce disruptive behaviour. Effectiveness was measured with teacher-experienced changes in disruptive behaviour during the intervention. The participants (N = 208) were Finnish middle school teachers, and the data was from the intervention (Työrauha kaikille). The effectiveness of the intervention was indicated earlier. Hierarchical regression analysis was used and background variables were controlled in it.

The main result in this study indicated that teacher strain explained the changes of disruptive behaviour negatively but disruptive behaviour before the intervention changed the direction: the more teacher experienced strain before the intervention and the less teacher experienced disruptive behaviour, the less effective the intervention was experienced to be by the teacher. Teacher strain did not explain the self-estimated fidelity or the acceptability of the intervention.

The disruptive behaviour before the intervention had clearer effect on effectiveness than teacher strain. Then again, correlation between teacher strain and changes of disruptive behaviour indicated that the more teacher experienced strain, the more effective intervention was experienced to be. In conclusion, classroom management is more important than coping strategies for strain because it has a decreasing effect on both disruptive behaviour and teacher strain.