Case manager työhön paluun tukena pitkittynyttä alaselkäkipua sairastavilla sekä välilevytyräleikkauksesta toipuvilla

Alaselkäkipu on yleinen terveysongelma, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, sairauspoissaoloja ja merkittävää taloudellista haittaa yksilölle, työnantajille ja yhteiskunnalle. Toimivien hoitopolkujen kehittäminen terveydenhuollon eri toimijoiden välille on tärkeää sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Työterveyshuollon case managerina toimivan työterveyshoitajan avulla työntekijä saa yksilöidyt tukitoimet työhön paluuseen sairauspoissaolon jälkeen. Keski-Suomessa tehdyn pilottikokeilun perusteella yhteistyö ja koordinointi työterveyshuollon case managerin avulla eri toimijoiden välillä voi vähentää välilevytyräleikkauksen jälkeisiä sairauspoissaoloja. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Osatyökykyisille tie työelämään -hankkeen (OTE7) aineiston avulla henkilöiden, joilla on pitkittynyttä alaselkäkipua sekä välilevytyräleikkauksesta toipuvien työhön paluun tukitoimia case managerin koordinoimana. Kiinnostuksen kohteena oli kuntoutus- ja työn muokkaustoimenpiteet, sairauspoissaolot ja työhönpaluusuunnitelmaan käytetty aika. Osallistujina oli 40 (iän keskiarvo 43.5 vuotta, SD 10.2) työssä käyvää henkilöä. Välilevytyräoperoitujen ryhmässä oli 27 osallistujaa ja pitkittynyttä alaselkäkipua sairastavien ryhmässä 13. Tutkittavilla oli käynti erikoissairaanhoidossa joko ortopedian tai fysiatrian poliklinikalla. Erikoissairaanhoidosta kirjoitettiin hankkeen toimintamallin mukaan kahden viikon sairausloma ja lähetettiin tieto tutkittavan työterveyshuoltoon, josta case manager otti yhteyttä osallistujaan ja työhönpaluusuunnitelma tehtiin. Case manager koordinoi tutkittavan työn muokkaus- ja kuntoutustoimenpiteitä. Kuntoutustoimista eniten käytettiin työfysioterapeutin palveluja ja yleisin työnmuokkaustoimi oli osa-aikatyön tekeminen. Noin puolella osallistujista muokattiin työtä. Osallistujista 60 % pystyi palamaan työhön erikoissairaanhoidossa kirjoitetun kahden viikon sairauspoissaolon jälkeen. Tutkittavien työhönpaluuprosentti oli 93 kolmen kuukauden seurantajakson aikana. Alaselkäkipua sairastavien ja välilevytyräleikkauksesta toipuvien välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja oli fysioterapiakäynneissä yksityisellä sektorilla, kaikissa alaselkäkipuun liittyvissä sairauspoissaolopäivissä ja työterveyshoitajan käyttämässä ajassa työhönpaluusuunnitelmaa varten. Työnmuokkaustoimet eivät eronneet ryhmien välillä. Erikoissairaanhoidon ja työterveyshuoltojen yhteistyö hyödyttää sekä yksilöä, työnantajaa että yhteiskuntaa. Case managerin koordinoima työhön paluu voi lyhentää sairauspoissaolojen pituutta ja tehostaa työhön paluuta oikein kohdennettujen kuntoutus- ja työnmuokkaustoimenpiteiden avulla.