Adolescent student-athletes’ dual career adaptability: The role individual and environmental factors

Abstract

Career development has been observed to continue over the lifespan, but the formation of career-related choices is especially important during adolescence. Some youth athletes may prioritize athletic career development over education and postpone their vocational career construction, while others are better prepared for their future. Career adaptability, which denotes an individual’s psychosocial resources, may help to achieve vocational developmental tasks and overcome challenges related to career development, leading to enhanced well-being and career success. The aim of the present research was to examine adolescent athletes’ dual career construction in terms of dual career adaptability across the high school years. Furthermore, the individual- and environment-related predictors of dual career adaptability were examined. The present research was part of the Longitudinal Finnish Dual Career study, which followed student-athletes (N = 391–331, depending on the measurement point) from six sports high schools across their high school years. Study 1 examined the development of dual career adaptability and self-esteem among adolescent student-athletes. The data were collected at four measurement points throughout high school. In Study 2, individual and parental success expectations in school and sport, in addition to gender, were investigated as predictors of dual career adaptability profiles. The data were collected at the beginning and at the end of the first year of high school from the student-athletes and from 260 mothers and 188 fathers of the participants. Finally, in Study 3, organizational culture and its potential impact on student-athletes’ dual career development was examined. The data were collected using on-site observations (58 hours) and semi-structured interviews (N = 14) from student-athletes, coaches, teachers, and leaders in one of the six sports high schools. To analyse the data, both person- and variable-oriented approaches were used, in addition to a case study approach in Study 3. The results showed, first, that dual career adaptability was relatively stable during the transition phase to as well as during sports high school. Second, student-athletes’ dual career adaptability and self-esteem were positively associated with each other. Third, males demonstrated higher levels of dual career adaptability and self-esteem compared to females. Fourth, student-athletes’ high success expectations in sport and school, and mothers’ high success expectations in school, increased the probability of student-athletes demonstrating higher adaptability profiles. Finally, the organizational culture of the environment impacted youths’ career-related thoughts and decisions in a way that they prioritized athletic development over education. Based on the findings, it can be suggested that support for career-related activities should be individually targeted early during a dual career. Furthermore, gender differences should be considered and females may benefit from self-care and empowerment rather than career-related activities per se. These findings could be used, for example, to develop career resources and holistic development support services for youth athletes.

Urakehityksen on osoitettu jatkuvan läpi elämän, mutta erityisesti nuoruus on tärkeää aikaa uraan liittyvien päätösten muodostumisessa. Osa nuorista urheilijoista saattaa priorisoida urheilu-uraan ja lykätä ammatilliseen uraan liittyvää pohdintaa, kun taas osa nuorista urheilijoista on paremmin valmistautunut tulevaisuuteensa. Urasopeutuvuustaidot, joilla tarkoitetaan yksilön psykososiaalisia resursseja, saattavat auttaa uraan liittyvien kehitystehtävien täyttämisessä ja urakehitykseen liittyvien haasteiden selvittämisessä lisäten hyvinvointia sekä menestystä ammatillisella uralla. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia urheilulukiolaisten uramuodostusta urasopeutuvuustaitojen avulla lukion aikana. Lisäksi sekä yksilöllisiä että ympäristöön liittyviä tekijöitä arvioitiin urasopeutuvuustaitojen ennustajina. Tämä tutkimus on osa laajempaa suomalaista kaksoisuran pitkittäistutkimushanketta. Tutkimuksen aineisto koostui urheilulukiolaisista (n = 391-331 riippuen mittauspisteestä) kuudesta eri suomalaisesta urheilulukiosta. Osatutkimuksessa 1 selvitettiin kaksoisuran urasopeutuvuustaitojen ja itsetunnon kehitystä lukion aikana. Nuoret täyttivät kyselyn neljä kertaa. Osatutkimuksessa 2 tutkittiin nuorten ja heidän vanhempien urheiluun ja kouluun liittyvien menestysodotusten sekä sukupuolen vaikutusta urasopeutuvuusprofiileihin. Nuoret ja heidän isänsä (n = 188) ja äitinsä (n = 260) täyttivät kyselyn lukion alussa ja ensimmäisen kouluvuoden lopussa. Osatutkimuksessa 3 selvitettiin kaksoisuraympäristön organisaatiokulttuurin vaikutusta nuorten urakehitykseen. Tutkimuksessa haastateltiin (n = 14) ja seurattiin (58h) urheilijoita, valmentajia, opettajia sekä kaksoisuran kehitysympäristön johtajia yhdessä suomalaisessa urheilulukiossa. Tämän väitöskirjan tutkimuksissa käytettiin henkilö- ja muuttujakeskeistä lähestymistapaa (Tutkimus 1 ja 2) sekä laadullista tutkimusotetta tutkimuksessa 3. Tulokset osoittivat, että urheilulukiolaisten urasopeutuvuustaidot olivat suhteellisen pysyviä siirtymävaiheessa urheilulukioon ja urheilulukion aikana. Itsetunto sekä urasopeutuvuustaidot olivat positiivisesti yhteydessä toisiinsa. Miehillä oli korkeammat tasot niin itsetunnossa kuin urasopeutuvuustaidoissa naisiin verrattuna. Urheilulukiolaisten korkeat menestysodotukset niin koulussa kuin urheilussa sekä äitien nuortaan koskevat korkeat menestysodotukset koulussa, olivat yhteydessä korkeampiin urasopeutuvuustaitoihin. Lisäksi ympäristön organisaatiokulttuuri sosialisoi urheilulukiolaiset huippu-urheilun olettamuksiin vaikuttaen heidän uraan liittyviin asenteisiinsa ja valintoihinsa siten, että he priorisoivat urheilun yli koulutuksen. Tutkimustulokset osoittivat, että urheilulukiolaisten urasopeutuvuustaitoja pitäisi tukea yksilöllisesti jo kaksoisuran alussa. Sukupuolierot pitäisi huomioida urheilulukiolaisten kehityksen tukemisessa ja erityisesti naiset voisivat hyötyä itsetuntoa ja autonomiaa tukevasta lähestymistavasta. Tuloksia voidaan hyödyntää urheilulukiolaisten urahallinnan ja kokonaisvaltaisen kehityksen tukipalveluiden suunnittelussa.