Ketteryyden omaksumisen arviointi julkishallinnollisessa organisaatiossa

Moni organisaatio käyttää ohjelmistokehityksessä ketteriä menetelmiä tuottaakseen asiakkaalleen asiakasarvoa mahdollisimman usein. Ketterien menetelmien taustalla toimii ketterät arvot ja periaatteet, jotka ohjaavat erilaisia ketterien menetelmien viitekehyksiä, mutta viitekehysten käyttöönotossa on omat haasteensa ja organisaatio päätyykin omaksumaan viitekehyksen eikä ketteryyden ideologiaa. Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioidaan kuinka hyvin julkishallinnollinen organisaatio, Kela, on onnistunut omaksumaan ketteryyden arvot ja periaatteet. Tutkielman tavoitteena oli tunnistaa myös osa-alueet, jotka vaativat kehittämistä ja myös kolmantena tutkittavana asiana oli tunnistaa, sopiiko kypsyystasomalli julkishallinnolliseen organisaation ketteryyden kypsyystason arvioimiseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jossa tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimusaineisto koostuu 8 haastattelusta ja haastateltaviksi valittiin henkilöitä, joiden katsottiin ymmärtävän, minkälaisia onnistumisia ja haasteita Kelalla on ketteryyden suhteen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Kela on onnistunut omaksumaan joitakin ketteriä arvoja ja periaatteita. Kypsyystasomallin mukaisesti Kela on tasolla 1 tai 2 asteikon ollessa 1-5. Organisaation osa-alueista eniten kehittämistä vaativat asiakkaan tunnistaminen, asiakkaan ymmärtäminen sekä asiakasarvon luominen mahdollisimman usein. Myös yksilöiden ja tiimien valmentaminen kohti ketteryyttä tunnistettiin tärkeänä kehittämiskohteena. Tutkielman puitteissa tunnistettiin myös ketteryyden omaksumista estäviä kulttuurillisia tekijöitä, joita ovat Kelassa johtaminen, asenteet toisia työntekijöitä kohtaan sekä työympäristössä vallitsevat arvot. Tutkielman perusteella tunnistettiin myös kypsyystasomallin sopivuus ketteryyden kypsyystason arviointiin, vaikka mallissa tunnistettiin muutamia epäkohtia.