Reflektio tekstilajina

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen reflektio on tekstilajina. Reflektiota lähestytään näin ollen tekstinä tekstilajintutkimuksen keinoin. Reflektio on perinteisesti käsitetty toiminnaksi, joten tutkimus tuo uudenlaisen näkökulman reflektion tutkimukseen, mikä luo tutkielmalle hedelmällisen pedagogis-yhteiskunnallisen lähtökohdan. Reflektion tekstilajia selvitetään seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Miten reflektio toimintana realisoituu tekstilajin tasolla? a. Millaisista siirroista ja askelista reflektio koostuu? b. Millaisia funktioita eri siirroilla ja askelilla on? 2. Millainen on tyypillinen reflektio kielen tasolla? a. Millaiset kielelliset piirteet rakentavat siirtojen ja askelten funktionaalisuutta? Aineistona on käytetty tätä tutkimusta varten kerättyjä 23:a IB-lukiolaisten kirjoittamaa reflektiota, joita jäsennetään ESP-tradition (english for specific purposes) mukaisen funktionaalisen siirtoanalyysin avulla. Reflektiot on jaoteltu siirtoanalyysin mukaan siirtoihin ja niitä pienempiin askeliin reflektion eri osien funktionaalisuuden perusteella, minkä lisäksi on tarkasteltu siirtojen ja askelten kielellistä ja rakenteellista kokonaisuutta. Tämän avulla pyritään selvittämään, millaisia reflektiot ovat tyypillisesti. Tutkimuksen perusteella reflektiot koostuvat kahdesta siirrosta, pohjustuksesta ja merkityksellistämisestä. Näistä ensimmäinen jakautuu pienempiin askeliin, jotka on nimetty kokonaiskuvan luomiseksi, esimerkiksi ja metatekstiksi, kun taas jälkimmäinen jakautuu itsensä ymmärtämiseen, merkityksen perustelemiseen, opitun soveltamiseen ja tulevaisuuteen suuntaamiseen. Reflektiossa askelet voivat toteutua useita kertoja eri kohdissa, mikä kuvastaa reflektioiden henkilökohtaisuutta ja myös monipuolista pohdintaa omasta osaamisestaan ja taidoistaan. Tutkimusta voikin soveltaa pedagogisesti reflektion ohjaamisessa esimerkiksi formaalissa koulutuksessa.