Opintolainahyvityksen kannustinvaikutukset

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden voidaan havaita valmistuvan tutkinnostaan keskimäärin vanhempina verrattuna muihin Pohjoismaihin tai OECD-maiden keskiarvoon. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset korkeakouluopiskelijat siirtyvät täyspäiväiseen työelämään suhteellisen myöhään, jonka johdosta he kerryttävät elinkaarensa ajalta valtiolle vähemmän verotuloa. Lyhentämällä opiskelijoiden valmistumisaikoja pystyttäisiin lisäämään valtion verotuloja pidemmän työuran ja progressiivisesta tuloverotuksesta johtuvan korkeamman veroasteen myötä. Yhtenä keinona korkeakouluopiskelijoiden keskimääräisen valmistumisajan lyhentämiseksi Suomen valtio otti vuonna 2014 käyttöön opintolainahyvitysjärjestelmän. Opintolainahyvityksen tavoitteena on kannustaa korkeakouluopiskelijoita valmistumaan tutkintonsa määräajassa luomalla taloudellinen kannustin määräajassa valmistumiselle. Tämä kandidaatintutkielma pyrkii arvioimaan opintolainahyvitysmallin korkeakouluopiskelijoille luomia kannustinvaikutuksia. Apuna kannustinvaikutusten arvioinnissa käytetään teoriakirjallisuudesta saatavia johtopäätöksiä sekä aiempia tutkimuksia opiskelijoiden rahallisiin kannustimiin liittyen. Teoriakirjallisuuden pohjalta voidaan todeta opintolainahyvityksen kannustinmallin olevan perustellusti rakennettu ja todennäköisesti kannustavan opiskelijoita valmistumaan määräajassa. Myös opiskelijoiden taloudellisiin kannustimiin liittyvien tutkimusten perusteella voidaan epäillä opintolainahyvityksen olevan tehokas keino valmistumisaikojen lyhentämiseksi. Tämä tutkielma ei kuitenkaan pyri toteamaan kausaalisuhdetta opinto lainahyvitysjärjestelmän ja valmistumisaikojen lyhenemisen välillä. Opintolainahyvityksen kannustinvaikutusten tutkiminen ekonometrisin menetelmin on suositeltavaa tässä tutkielmassa esitettyjen johtopäätösten vahvistamiseksi tai kumoamiseksi.