Akateemisen kimmoisuuden, vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän yhteydet toisen asteen koulupudokkuusriskiin

Tässä tutkimuksessa tavoitteenamme oli tarkastella akateemisen kimmoisuuden sekä vertaisryhmän hyväksynnän ja hyljeksinnän yhteyksiä toisen asteen opiskelijoiden koulupudokkuusriskiin. Akateemisella kimmoisuudella on aiemmin havaittu olevan yhteyksiä opiskelijoiden hyvinvointiin ja kouluun sitoutumiseen. Aiemman tutkimuksen mukaan vertaisryhmän hyljeksintä on yhteydessä suurempaan koulupudokkuusriskiin, mutta vertaisryhmän hyväksynnän osalta saadut tulokset ovat ristiriitaisia – se voi toimia joko suojaavana tai riskitekijänä. Tutkimuskirjallisuudessa on noussut tarve tarkastella näitä yksilö- ja ympäristötason tekijöitä yhdessä, jotta ymmärretään paremmin akateemista suoriutumista tukevia, ja näin ollen koulupudokkuutta ennaltaehkäiseviä, psykologisia mekanismeja. Akateemisen kimmoisuuden, vertaisryhmän hyväksynnän ja vertaisryhmän hyljeksinnän yhdysvaikutuksia juuri koulupudokkuuteen ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimme samoja opiskelijoita pitkittäisasetelmalla toisen asteen koulutuksen aikana. Tutkimuksen aineisto on kerätty toisen asteen ensimmäisen vuoden syksyllä (2018), ensimmäisen vuoden keväällä (2019) ja kolmannen vuoden syksyllä (2020). Ensimmäisessä mittapisteessä tutkimukseen osallistui 1623 opiskelijaa, joista 1155 osallistui myös toisessa mittapisteessä ja 689 kolmannessa mittapisteessä. Koulupudokkuusriskiä mitattiin opiskelijoiden itsearvioimilla keskeyttämisajatuksilla kussakin mittapisteessä. Ensimmäisen vuoden syksyllä mitattu akateeminen kimmoisuus oli niin ikään opiskelijoiden itsearvioimaa. Vertaisryhmän hyväksyntää ja hyljeksintää puolestaan mitattiin ensimmäisen vuoden syksyllä sosiometrisella kyselyllä. Akateemisen kimmoisuuden, vertaisryhmän hyväksynnän ja vertaisryhmän hyljeksinnän välisiä yhteyksiä keskeyttämisajatuksiin tutkittiin Pearsonin korrelaatiokertoimella ja lineaarisella regressioanalyysillä. Lineaarinen regressioanalyysi osoitti, että korkea akateeminen kimmoisuus ennusti vähäisempiä keskeyttämisajatuksia toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden syksyllä ja keväällä, mutta ei kolmannen vuoden syksyllä. Vertaisryhmän hyväksynnällä tai hyljeksinnällä ei havaittu omavaikutusta keskeyttämisajatuksiin missään mittapisteessä. Myöskään yhdysvaikutuksia ei tässä tutkimuksessa löytynyt. Tulosten pohjalta akateemisen kimmoisuuden vahvistamisesta etenkin toisen asteen koulutuksen alussa voi olla hyötyä koulupolkujen jatkuvuuden tukemisessa sekä koulupudokkuuden ennaltaehkäisyssä.