Opettajaopiskelijoiden itsearvioitu kompetenssi ja asenteet oppilaiden fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen ja tukemiseen

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden sekä liikunnan aineenopettajaopiskelijoiden itsearvioitua kompetenssia ja asenteita Move!-mittausten toteuttamiseen sekä fyysisen toimintakyvyn tukemiseen. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät ovat yhteydessä itsearvioituun kompetenssiin. Tässä tutkimuksessa asenteiden tarkastelu rajautui kognitiivisen ja affektiivisen osa-alueen selvittämiseen ja hyödyllisyyden kokemusten tarkasteluun. Kognitiivinen asenteiden osa-alue käsittää ajatukset ja uskomukset, kun taas affektiivinen osa-alue käsittää emootiot ja tunteet kohteesta. Tämä tutkielma on määrällinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin sähköpostin kautta Jyväskylän liikuntatieteellisen tiedekunnan maisterivaiheen liikuntapedagogiikan opiskelijoille sekä Suomen eri yliopistojen opettajankoulutuslaitosten luokanopettajaopiskelijoille lukuun ottamatta Helsingin yliopistoa. Vastaaminen kyselyyn perustui vapaaehtoisuuteen. Opettajaopiskelijoiden itsearvioitu kompetenssi oppilaan toimintakyvyn mittaamiseen ja tukemiseen oli kohtalainen. Liikunnanopettajaopiskelijat arvioivat kompetenssinsa keskimäärin hyväksi, kun luokanopettajaopiskelijat vastaavasti arvioivat sen kohtalaiseksi. Opettajaopiskelijoiden asenteet olivat neutraalit mittaamista ja tukemista kohtaan. Opettajaopiskelijoiden kompetenssiin oli voimakkain yhteys opintotaustalla ja lievä yhteys kognitiivisella asenteella. Liikuntapedagogiikan opinnot ja myönteisempi asenne vaikuttivat siihen positiivisesti. Luokanopettajaopiskelijoiden kompetenssia selitti asennetekijät, mutta vastaavaa yhteyttä ei liikunnanopettajaopiskelijoilla ilmennyt. Tutkimuksen johtopäätöksenä opettajaopiskelijoiden kompetenssiin vaikutti voimak-kaasti opintojen tausta, joten olisi tärkeää pohtia millainen määrä ja millaiset sisällöt liikuntapedagogisia opintoja vahvistaisi luokanopettajaopiskelijoiden osaamista Move!-mittausten toteuttamiseen ja oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemiseen. Lisäksi tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajaopiskelijoiden kompetenssiin vaikutti aikaisemmat kokemukset, tunteet sekä uskomukset. Yllättävää oli, että liikunnanopettajaopiskelijoiden asenteilla ei ollut yhteyttä kompetenssiin ja asennoituminen oli neutraalia. Näin ollen vaikuttaisi siltä, että liikuntapedagogiset opinnot lieventäisivät asenteiden vaikutusta osaamiseen. Lisäksi tutkimuksen tulokset puoltaisivat opettajaopiskelijoiden osaamisen vahvistamista oppilaan yksilöllisessä tukitoimien suunnittelussa ja eriyttämisen taidoissa. Tämä olisi tärkeää, jotta oppilaan fyysisen toimintakyvyn kehitystä pystyttäisiin tukemaan koulussa ja näin ollen pystyttäisiin puuttumaan varhaisessa vaiheessa ilmeneviin haasteisiin.