Terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettujen hankkeiden arviointi sosioekonomisten terveyserojen kaventamisen näkökulmasta

Sosioekonomisten terveyserojen kaventamisen tärkeys on tunnistettu muun muassa ihmisten perusoikeuksien toteutumisen, kansanterveyden ja taloudellisten säästöjen näkökulmasta. Lukuisista tavoitteista ja toimista huolimatta kaventamisessa ei olla onnistuttu. Suomessa terveydenedistämistyö on usein hankemuotoista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ensiksi, mitä sosioekonomisia terveyseroja on Suomessa vuosina 2016–2018 terveyden edistämisen määrärahalla rahoitetuissa hankkeissa pyritty kaventamaan, ja toiseksi millaisin toimenpitein. Kolmanneksi selvitettiin hankkeiden vaikuttavuutta tukevien terveyden edistämisen arviointiperiaatteiden avulla sitä, kuinka laadukasta hankkeiden suunnittelu, toteutus ja arviointi olivat. Neljäntenä kuvattiin, minkälaisia vaikutuksia hankkeilla oli sosioekonomisten terveyserojen kaventumiseen. Tutkimusaineisto oli sosioekonomisia terveyseroja kaventamaan pyrkineiden vuosina 2016–2018 terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettujen hankkeiden hankehakemukset ja loppuselvitykset (n=12), joiden kautta hankkeista oli saatavilla kattavasti tietoa. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla: ensimmäisen, toisen ja neljännen tutkimuskysymyksen analyysi aineistolähtöisesti ja kolmannen tutkimuskysymyksen analyysi teorialähtöisesti. Teorialähtöinen analyysi toteutettiin tutkimuksessa luotujen terveyden edistämisen arviointiperiaatteiden mukaan. Sosioekonomisia terveyseroja pyrittiin kaventamaan monipuolisesti eri terveyden osa-alueilla ja eri kohderyhmillä. Fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin eroihin keskittyviä toimenpiteitä toteutettiin kaikille kohderyhmille, eli lapsille, nuorille, työttömille ja muille kohderyhmille, kun taas mielen hyvinvoinnin eroihin keskittyvät hankkeet toteutettiin lapsille ja muille kohderyhmille. Terveyseroja pyrittiin kaventamaan eri tahoille kohdistuvilla toimilla. Kohderyhmälle tarjottiin välineitä, ohjausta, tukea ja neuvontaa, järjestettiin toimintaa sekä lisättiin tietoa. Kohderyhmän käyttämissä palveluissa otettiin käyttöön uusia toimintamalleja ja kehitettiin palveluja eri tavoin. Kohderyhmän käyttämien palvelujen henkilökuntaa koulutettiin sekä tuotettiin heille tietoa ja materiaaleja. Sekä kohderyhmälle että heidän käyttämiinsä palveluihin kohdistuvissa toimissa kohderyhmää käytettiin apuna palvelujen kehittämisessä. Yleisesti hankkeeseen liittyvissä toimissa tuotettiin uutta hyvinvointi- ja terveystietoa. Laadukas suunnittelu, toteutus ja arviointi toteutui hankkeissa kokonaisuudessaan kohtalaisesti. Suunnittelu ja toteutus toteutuivat vähintään kohtalaisesti, kun taas arviointi toteutui heikosti. Sosioekonomisten terveyserojen kaventumisesta hankkeissa ei saatu juurikaan tuloksia, sillä vain yhdessä hankkeessa arvioitiin hankkeen vaikutuksia sosioekonomisten terveyserojen kaventumiseen. Tutkimuksen tulokset myötäilevät aiempaa aiheesta tehtyä kirjallisuutta; terveyden edistämisen hankkeiden arvioinnissa oli puutteita, johon hankeajan lyhyt kesto ja hanketyöhön kuuluvan raportoinnin piirteet ovat voineet vaikuttaa. Kaikki hankkeet eivät myöskään vaikuttaneet siltä, että ne olisi suunniteltu kaventamaan sosioekonomisia terveyseroja, sillä kaikista hankkeista ei löytynyt todellisia terveyseroja kaventavia toimia. Tutkimuksen tuloksia ja niistä todettuja johtopäätöksiä sekä jatkotutkimusehdotuksia voidaan käyttää sosioekonomisten terveyserojen kaventamistyön ja hankkeiden arvioinnin kehittämiseksi tulevaisuudessa.