Työajan käyttö liikuntaan ja sen yhteys työuupumusoireisiin Jyväskylän yliopiston henkilökunnan keskuudessa

Abstract
Noin neljäsosa suomalaisista työikäisistä kokee vähintään lievää työuupumusta. Työuupumuksen ja sen seurausten ehkäisemiseksi tarvitaan kustannustehokkaita keinoja työntekijöiden työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämiseksi. Jyväskylän yliopiston henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää viikoittaisesta työajastaan kaksi tuntia liikuntaan. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työajalla toteutetun liikunnan ja työuupumusoireilun välistä yhteyttä. Aineistona käytettiin Liikkuva ja luova yliopistoyhteisö (LiLY) -hankkeen vuosina 2020 ja 2021 keräämiä Liikunta- ja hyvinvointikyselyjen tuloksia. Tutkimukseen osallistuneiden määrä oli yhteensä 702 henkilökunnan jäsentä. Uupumusoireilun mittarina käytettiin RAND36- elämänlaatumittarin neljästä kysymyksestä muodostettua tarmokkuusindeksiä, johon liitettiin tieto työn koetusta henkisestä kuormittavuudesta. Koko aineistossa työntekijöistä ne, jotka kokivat työnsä kevyenä tai melko kevyenä, olivat muita tarmokkaampia riippumatta liikuntaedun käytön säännöllisyydestä. Havaitut ryhmien väliset erot säilyivät malleissa huomioiduista kovariaateista huolimatta. Vuoden 2021 osalta liikuntaetua säännöllisesti käyttävät työnsä raskaaksi kokevat eivät eronneet tarmokkuuden suhteen työnsä kevyeksi kokeneista, liikuntaetua hyödyntävistä työntekijöistä. Regressioanalyysin tulosten mukaan korkeampaan tarmokkuuteen olivat yhteydessä miessukupuoli, suurempi viikoittainen liikuntakertojen määrä sekä korkeampi ikä. Työn koettu henkinen kuormittavuus oli yhteydessä matalampaan tarmokkuuteen. Lisäksi vuonna 2021 tarmokkuus oli merkitsevästi alhaisempaa vuoteen 2020 verrattuna. Liikuntaedun käyttö ei ollut yhteydessä tarmokkuuteen. Liikuntaedun käyttäjät harrastivat liikuntaa todennäköisemmin useammin viikkotasolla kuin ne, jotka eivät hyödyntäneet etua ollenkaan. Liikunnan korkeampaa viikoittaista määrää ennusti myös pidempi työura yliopistolla. Myös työaikamuodon osalta havaittiin tilastollisesti merkitsevä päävaikutus. Liikuntaedun käyttö ei ollut yhteydessä työuupumusoireiluun yleisesti henkilöstön keskuudessa, vaikka viitteitä yhteyden olemassaoloon havaittiin vuoden 2021 tulosten osalta. Koska kyseessä on poikkileikkaustutkimus, kausaalisuhteista ei voida esittää päätelmiä. Liikuntakertojen viikoittainen määrä puolestaan oli yhteydessä korkeampaan tarmokkuuteen, mikä viittaa eroihin työ- ja vapaa-ajalla toteutetun liikunnan välillä. Yleisesti mallien selitysosuudet jäivät niukoiksi, minkä vuoksi jatkossa tutkimuksissa tulisikin huomioida laajemmin työolosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Aihepiiristä tarvitaan yleisesti enemmän esimerkiksi laadukkaita seurantatutkimuksia, jotta saadaan tietoa työajalla toteutettavan liikunnan vaikutuksista, kustannustehokkuudesta sekä tasa-arvoisesta toteutumisesta.
Main Author
Format
Theses Master thesis
Published
2022
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206223553Use this for linking
Language
Finnish
License
In CopyrightOpen Access

Share