Työajan käyttö liikuntaan ja sen yhteys työuupumusoireisiin Jyväskylän yliopiston henkilökunnan keskuudessa
Abstract
Noin neljäsosa suomalaisista työikäisistä kokee vähintään lievää työuupumusta.
Työuupumuksen ja sen seurausten ehkäisemiseksi tarvitaan kustannustehokkaita keinoja
työntekijöiden työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämiseksi. Jyväskylän yliopiston henkilöstöllä on
mahdollisuus käyttää viikoittaisesta työajastaan kaksi tuntia liikuntaan. Tässä tutkimuksessa
tarkasteltiin työajalla toteutetun liikunnan ja työuupumusoireilun välistä yhteyttä.
Aineistona käytettiin Liikkuva ja luova yliopistoyhteisö (LiLY) -hankkeen vuosina 2020 ja
2021 keräämiä Liikunta- ja hyvinvointikyselyjen tuloksia. Tutkimukseen osallistuneiden määrä
oli yhteensä 702 henkilökunnan jäsentä. Uupumusoireilun mittarina käytettiin RAND36-
elämänlaatumittarin neljästä kysymyksestä muodostettua tarmokkuusindeksiä, johon liitettiin
tieto työn koetusta henkisestä kuormittavuudesta.
Koko aineistossa työntekijöistä ne, jotka kokivat työnsä kevyenä tai melko kevyenä, olivat
muita tarmokkaampia riippumatta liikuntaedun käytön säännöllisyydestä. Havaitut ryhmien
väliset erot säilyivät malleissa huomioiduista kovariaateista huolimatta. Vuoden 2021 osalta
liikuntaetua säännöllisesti käyttävät työnsä raskaaksi kokevat eivät eronneet tarmokkuuden
suhteen työnsä kevyeksi kokeneista, liikuntaetua hyödyntävistä työntekijöistä.
Regressioanalyysin tulosten mukaan korkeampaan tarmokkuuteen olivat yhteydessä
miessukupuoli, suurempi viikoittainen liikuntakertojen määrä sekä korkeampi ikä. Työn koettu
henkinen kuormittavuus oli yhteydessä matalampaan tarmokkuuteen. Lisäksi vuonna 2021
tarmokkuus oli merkitsevästi alhaisempaa vuoteen 2020 verrattuna. Liikuntaedun käyttö ei ollut
yhteydessä tarmokkuuteen. Liikuntaedun käyttäjät harrastivat liikuntaa todennäköisemmin
useammin viikkotasolla kuin ne, jotka eivät hyödyntäneet etua ollenkaan. Liikunnan
korkeampaa viikoittaista määrää ennusti myös pidempi työura yliopistolla. Myös
työaikamuodon osalta havaittiin tilastollisesti merkitsevä päävaikutus.
Liikuntaedun käyttö ei ollut yhteydessä työuupumusoireiluun yleisesti henkilöstön
keskuudessa, vaikka viitteitä yhteyden olemassaoloon havaittiin vuoden 2021 tulosten osalta.
Koska kyseessä on poikkileikkaustutkimus, kausaalisuhteista ei voida esittää päätelmiä.
Liikuntakertojen viikoittainen määrä puolestaan oli yhteydessä korkeampaan tarmokkuuteen,
mikä viittaa eroihin työ- ja vapaa-ajalla toteutetun liikunnan välillä. Yleisesti mallien
selitysosuudet jäivät niukoiksi, minkä vuoksi jatkossa tutkimuksissa tulisikin huomioida
laajemmin työolosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Aihepiiristä tarvitaan yleisesti enemmän
esimerkiksi laadukkaita seurantatutkimuksia, jotta saadaan tietoa työajalla toteutettavan
liikunnan vaikutuksista, kustannustehokkuudesta sekä tasa-arvoisesta toteutumisesta.
Main Author
Format
Theses
Master thesis
Published
2022
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206223553Use this for linking
Language
Finnish