Huoran stigma : huorastigma tarkasteltuna Axel Honnethin tunnustussuhdeteorian kautta
Tämän tutkielman aiheena on Axel Honnethin tunnustussuhdeteorian soveltaminen vapaaehtoisten ja itsenäisten prostituoitujen kohtaamaan stigmaan. Prostituoidut ovat yksi seksityöntekijöiden alaryhmä muiden joukossa, minkä takia tutkielmassa puhutaan pääsääntöisesti prostituoiduista ja seksin myyjistä eikä seksityöntekijöistä. Prostituoidut tarjoavat asiakkailleen fyysisiä seksuaalisia palveluksia toisin kuin monet muut seksityöntekijät. Itsenäinen prostituoitu ei luovuta saamiaan tuloja kolmansille osapuolille ja vapaaehtoinen on itse tehnyt valinnan alalle ryhtymisestä.
Empiiristen tutkimusten mukaan prostituoitujen kohtaaman stigman sisältöjä ovat muun muassa uhrius, moraalittomuus, häpeällisyys, päihderiippuvuus ja mielenterveysongelmat. Stigmasta koituu prostituoiduille seurauksia, joihin lukeutuvat muun muassa nöyryyttäminen, häpeä, väkivalta ja syrjiminen poliisin sekä terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Näillä seurauksilla on negatiivisia vaikutuksia prosti-tuoitujen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
Tässä tutkielmassa näitä seurauksia lähestytään Honnethin tunnustussuhdeteorian kautta, ja tarkastellaan, miten stigma ja sen seuraukset rikkovat vastavuoroisen tunnustuksen periaatteita. Honnethin tunnustusteoriassa tunnustuksella on kolme muotoa: rakkaus, kunnioitus ja arvostus. Toteutuessaan riittävästi jokainen tunnustuksen muoto kehittää ja ylläpitää eri puolia yksilön positiivisesta minä-suhteesta, jonka riittävä kehittyminen on edellytys autonomiselle yhteisössä toimimiselle. Minä-suhteen kehittymistä voi häiritä vaillinainen tunnustus eli tunnustusvaje, joksi osa huorastigman seurauksista tunnistetaan.
Prostituoitujen nöyryyttäminen osoittaa, että heitä ei arvosteta yhteisöissään. Väkivalta rikkoo sekä kunnioitukseen että rakkauteen sisältyvää oletusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamattomuudesta, minkä lisäksi viranomaistahojen toteuttama syrjintä loukkaa prostituoitujen kansalaisoikeuksia. Tunnustusteorian soveltamisen tulokset tukevat aikaisempien empiiristen tutkimusten tuloksia siitä, että prostituoidut kohtaavat syrjintää eivätkä kaikki heistä saa osakseen täyttä yhteisön jäsenyyttä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Viimeinen vaihtoehto vai käypää valuuttaa? : seksityön puheeksiotto sosiaalityössä
Kotiniemi, Liisa (2023)Seksityö liitetään voimakkaasti huono-osaisuuteen ja uhrin asemaan. Tässä tutkielmassa on tutkittu, onko seksityön puheeksiotossa seksityötä syytä pitää sosiaalityön asiakkaiden huono-osaisuutta lisäävänä selviytymiskeinona. ... -
Prostituutio ja hyvä elämä : inhimillisten toimintamahdollisuuksien näkökulma prostituutioon
Hentilä, Suvi (2007)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella prostituoitujen tilannetta toimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Tutkimus kysyy, miten prostituutio vaikuttaa inhimillisiin toimintamahdollisuuksiin? Millainen on tilanne, ... -
Järjen tuho ja nousu : Max Horkheimerin välineellisen järjen käsite Jürgen Habermasin kommunikatiivisen rationaalisuuden kautta tarkasteltuna
Manninen, Tuomas (2017)Tutkielmani pureutuu Max Horkheimerin välineellisen järjen käsitteeseen Jürgen Habermasin kommunikatiivisen järjen kautta. Työni jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen koostuu Horkheimerin välineellisen järjen kritiikin ... -
"Huora en ole kaikille" : diskurssianalyysi seksityötä käsittelevistä blogikirjoituksista
Lehtonen, Maiju; Taipalus, Sarianne (2014)TIIVISTELMÄ Maiju Lehtonen & Sarianne Taipalus (2014). ”Huora en ole kaikille” Diskurssianalyysi seksityötä käsittelevistä blogikirjoituksista. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro ... -
‘Celebrating diverse motherhood’ : Physically disabled women’s counter-narratives to their stigmatised identity as mothers
Lappeteläinen, Anita; Sevón, Eija; Vehkakoski, Tanja (Policy Press, 2018)This study examined how disabled women negotiated their stigmatised identity as mothers by presenting counter-narratives to the culturally dominant narrative of disabled motherhood. Eleven Finnish physically disabled mothers ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.