COVID-19 symptoms and antibody formation in competitive cross-country skiers

COVID-19 pandemia asetti uudenlaisia haasteita ympäri maailmaa. Tieto uudesta taudista, COVID-19-infektiosta ja sitä aiheuttavasta viruksesta, SARS-CoV-2:sta, oli aluksi niukkaa. Pandemia onkin saanut ihmiset ja organisaatiot pohtimaan uudelleen hygieniakäytäntöjä ja -ohjeistuksia ehkäistäkseen hengitystieinfektioita. Hengitysteiden akuutit sairaudet ovat haaste kilpaurheilijoille. Jo ennen koronapandemiaa urheilijoille on ollut ohjeistuksia tartuntatautien välttämiseksi ja urheiluun palaamiseksi taudin jälkeen. Pandemia on kuitenkin vauhdittanut tätä työtä merkittävästi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä ymmär-rystä urheilijan hengitysteiden virusinfektioista ja kuvata COVID-19-infektion sairastaneiden maastohiihtäjien taudinkuvaa, vasta-ainemuodostusta ja paluuta harjoitteluun. Opinnäytetyössä tutkittiin 15:tä maastohiihtäjää, jotka sairastivat COVID-19-infektion vuoden 2020 keväällä. Maastohiihtäjät haastateltiin kahdesti: kaksi ja 13 kuukautta ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Oireet, kuvaus harjoittelusta ja subjektiivinen arvio suorituskyvystä selvitettiin haastatteluin. Urheilijoilta kerättiin lisäksi verinäytteet kolme ja 14,5 kk oireiden alkamisesta. Verinäytteiden seerumista analysoitiin vasta-aineiden pitoisuudet SARS-CoV-2 pintaproteiinille (N) ja piikkiproteiineille (RBD ja SFL). Lisäksi seerumeista analysoitiin neutraloivia vasta-aineita villityypin virusta vastaan. Kaikki tutkittavina olleet urheilijat sairastivat taudin lievänä, eikä yksikään tarvinnut sairaalahoitoa. Yleisimmät oireet olivat, haju- tai makuaistin muutokset, poikkeava väsymys, lihassärky, vuotava tai tukkoinen nenä, kuume ja päänsärky. Oireet kestivät keskimäärin 10 päivää, oireiden keskimääräinen voimakkuus oli 1,6 asteikolla yhdestä kolmeen, oireita oli keskimäärin viittä erilaista ja paluu harjoitteluun tapahtui keskimäärin yhdeksässä päivässä. Kaikki urheilijat kehittivät positiivisen vasta-ainevasteen. IgG tyypin vasta-aineet viruksen pinta- ja piikkiproteiineja vastaan ylittivät kaikilla urheilijoilla positiivisuuden rajan kolmen kuukauden verinäytteissä. Samoista näytteistä analysoidut, neutraloivien vasta-aineiden pitoisuudet ylittivät positiivisuuden raja-arvon 87 %:lla urheilijoista. Opinnäytetyön tulokset tukevat aiempaa tietoa urheilijoiden pääosin lievästä COVID-19 taudinkuvasta ja onnistuneesta paluusta harjoitteluun ja kilpailemiseen. Urheilijat kehittävät mitattavan ja positiivisen vasta-ainevasteen COVID-19-infektiota vastaan ja urheilijan rokotevaste vaikuttaa olevan normaali. Tämän opinnäytetyön otoskoko oli pieni ja sisälsi vain yhden lajin urheilijoita, joten tuloksia on syytä tulkita suuntaa antavina. Tulevaisuudessa tulee pyrkiä kehittämään tutkittuun tietoon perustuvia ohjeistuksia harjoitteluun palaamises-ta virusinfektioiden jälkeen.