Art Life as Communicative Action on Facebook

Abstract

This research investigates art-related communicative action on Facebook and how Facebook could serve a new public sphere in terms of participation, conversation and decision-making. The aim of the research is to open a new path of research practices and produce knowledge about the current situation of art-related communication. The research also presents recommendations for the Finnish cultural sector to consider in the development process of society. The research is multidisciplinary, drawing on art education, cultural studies and cultural policy. Methodologically, it is a combination of qualitative action research and case study. The empirical data consists of the observations of two projects, interviews with experts and observations on participation in one group on Facebook. The method of analysis is theory driven content analysis. The theoretical frames are formed by the institutional theory of art and Jürgen Habermas´ theories of the lifeworld and two systems (the state and the market) and the public sphere. The concepts the art world and art life are formed from the frames of these theories. The theory of the public sphere is used to approach Facebook as a new arena of the public sphere. The challenge is to understand new dimensions of participation: forms and levels. The key findings of the research are that first, Facebook functions as an intermediary for the art-related communicative action. The users have possibilities for professional participation and action without the steering systems. If earlier the publicity of art has been controlled by institutions, now on social media the institutional art world and art life function more equally. Secondly, although Facebook could technically work as a platform for art-related communication and decision-making, it is not perceived to work like this. But Facebook has features which provide a model for a future public sphere.

Keywords: Jürgen Habermas, the art world, art life, social media, Facebook, the public sphere, participation, communicative action

Tässä väitöskirjassa tutkitaan suomalaista taiteeseen liittyvää kommunikatiivista toimintaa Facebookissa. Tutkimus keskittyy siihen, kuinka Facebook voisi palvella taiteen uutena julkisen keskustelun alueena osana alan osallistumista, keskustelua ja päätöksentekoa. Tutkimus sijoittuu taidekasvatuksen, kulttuurintutkimuksen ja kulttuuripolitiikan tieteen aloille. Tutkimus-menetelmänä yhdistyvät laadullinen toimintatutkimus ja tapaustutkimus. Tavoitteena on avata uutta tutkimuspolkua ja tuottaa tietoa ajankohtaisesta taiteeseen liittyvän kommunikatiivisen toiminnan nykyhetkestä, sekä palvella kotimaista taide- ja kulttuurialaa tutkimuksessa ehdotetuilla toimilla. Empiirinen tutkimusaineisto koostuu kahden projektin havainnoista, asiantuntija-haastatteluista ja yhden ryhmän osallistumisen tarkastelusta. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty teorialähtöistä temaattista sisällönanalyysia. Teoreettinen kehys muodostuu institutionaalisen taiteen teoriasta sekä Jürgen Habermasin teoretisoinneista elämismaailmasta ja kahdesta systeemistä (valtio ja markkinat) sekä julkisuudesta (Öffentlichkeit; the public sphere), joka voidaan ymmärtää julkisen keskustelun alueena. Teorioiden perustalta muodostetaan suomalaisen taidemaailman ja taide-elämän käsitteet. Julkisuuden teorian pohjalta lähestytään kysymystä siitä, kuinka Facebook voi toimia julkisen keskustelun alueen kaltaisena areenana. Haasteena on ymmärtää osallistumisen uusia ulottuvuuksia; erilaisia muotoja ja asteita. Tutkimus osoittaa ensinnä, että Facebook toimii uudenlaisena välittäjänä taiteeseen liittyvässä viestinnällisessä toiminnassa. Käyttäjät saavat valmiuksia ammattimaiseen osallistumiseen ja toimintaan ilman systeemistä ohjausta. Jos taiteen julkisuus on aiemmin ollut instituutioiden ohjaamaa, nyt taide-elämä ja taidemaailma toimivat rinnakkain sosiaalisen median julkisuudessa. Toiseksi, vaikka Facebook voisi teknisesti toimia taiteen alalla viestinnän ja päätöksenteon alustana, ei sen mielletä toimivan tällaisena. Facebookissa on kuitenkin toimintoja, joiden voidaan katsoa toimivan mallina tulevaisuuden mahdolliselle julkisen keskustelun alueelle.

Asiasanat: Jürgen Habermas, taidemaailma, taide-elämä, sosiaalinen media, Facebook, osallistuminen, kommunikatiivinen toiminta