Suomalaisten erityislasten vanhempien uupumus COVID-19-poikkeusaikana

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten erityislasten vanhempien kokemaa vanhemmuuden uupumusta COVID-19-poikkeusaikana latentin profiilianalyysin (LPA) avulla. Lisäksi tarkasteltiin lasten erityistarpeiden laadun, perheeseen kuuluvien erityislasten määrän ja vanhemmuustyylien yhteyttä uupumusprofiileihin. Tutkimus oli osa Vanhemmuuden Voimavara- ja Kuormitustekijät Poikkeusaikana -tutkimushanketta (VoiKu-COVID-19), joka on osa kansainvälistä International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -konsortiohanketta (Mikolajczak & Roskam, 2018). VoiKu-COVID-19 -hankkeen verkkopohjaiseen kyselyyn vastasi yhteensä 1105 suomalaisvanhempaa, joista tämän tutkimuksen otokseen valikoitui 288 erityislasten vanhempaa. Tutkimuksessa käytettiin vanhemmuuden uupumuksen (PBA) sekä vanhemmuustyylien (CRPR) suomennettuja mittareita. Aineiston analysointiin käytettiin LPA:ta, jonka jälkeen uupumusprofiilien välisiä eroja erityistarpeiden laadun, erityislasten määrän ja vanhemmuustyylien suhteen tarkasteltiin auxiliary-toiminnon avulla. Tulosten mukaan suomalaiset erityislasten vanhemmat voitiin jakaa neljään erilaiseen vanhemmuuden uupumuksen tasoprofiiliin: matala uupumus (58,7 %), kohtalainen uupumus (19,8 %), korkea uupumus (12,8 %) ja erittäin korkea uupumus (8,7 %). Taustatekijöistä lapsen tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelma ja vanhemman lämpimyys erottelivat uupumusprofiililtaan erilaisia vanhempia toisistaan. Vanhemmat, joiden lapsella oli tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelmia, kuuluivat todennäköisemmin korkean tai erittäin korkean uupumuksen profiiliin kuin matalan uupumuksen profiiliin. Kaikista korkeinta lämpimyys oli niillä vanhemmilla, jotka kuuluivat matalan uupumuksen profiiliin. Tämä tutkimus paitsi syvensi ymmärrystä erityislasten vanhempien uupumuksesta ilmiönä, toi myös tietoa uupumuksen ilmenevyydestä COVID-19-poikkeusaikana.