Yhteisvanhemmuuden juurilla : lapsuudenperheen mallit ja yhteisvanhemmuuden rakentuminen odottavilla vanhemmilla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhteisvanhemmuuden rakentumista ensimmäistä lastaan odottavilla pariskunnilla. Yhteisvanhemmuus (eng. coparenting) kuvaa vanhempien tapaa toimia yhdessä hoivatessaan ja kasvattaessaan lasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteisvanhemmuuden rakentumisen varhaiskehitystä eli sitä, milloin odottavat parit alkavat keskustella yhteisestä vanhemmuudesta ja mitä odottavien parien keskustelut yhteisestä vanhemmuudesta käsittelevät. Lisäksi selvitettiin, kuinka odottavat vanhemmat suhtautuvat omien vanhempiensa malliin vanhempien välisestä yhteistyöstä ja oliko sillä yhteyttä ajatuksiin omasta vanhemmuudesta. Tutkimus liittyy CopaGloba-tutkimushankkeeseen (”Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: Vertaileva pitkittäistutkimus yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa”). Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2020 pilotoiden hankkeen haastattelurunkoa. Tutkimukseen osallistui kuusi pariskuntaa. Aineiston analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tulosten mukaan parit alkoivat keskustella yhteisestä vanhemmuudesta vaihtelevasti. Osa oli käynyt keskusteluja jo ennen lapsen odotusta osan aloittaessa vasta raskauden alettua. Kaikki eivät tällaisia keskusteluja olleet vielä käyneet. Vanhemmuuteen liittyvien keskusteluiden keskeisimmät sisällöt koskivat kasvatusta, vanhemmuuden rooleja ja työnjakoa, sekä vanhemmuuden arvoja ja käytäntöjä. Haastateltavien arvioidessa omien vanhempiensa mallia vanhemmuuden yhteistyöstä löytyi tavoiteltavia ja arvostettavia asioita, kuten tasa-arvoiset roolit, sekä asioita, joissa haluaisi toimia toisin, kuten epätasaiset roolijaot, vanhempien välinen riitely sekä eronjälkeinen toimimaton yhteistyö. Tulevien vanhempien on hyvä käydä keskusteluja yhteisestä vanhemmuudesta jo odotusaikana, sillä sen tiedetään tukevan vanhemmaksi kasvua.