"Minä haluan lukee, koska teksti on helppoo ja ymmärtää" : aikuisten S2-oppijoiden kokemuksia selkokielisen kaunokirjallisuuden lukemisesta
Tekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tutkimuksessani toteutin opetuskokeilun, jossa toin selkokielisen kaunokirjallisuuden osaksi aikuisten perusopetuksen (AIPE) päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -opetusta. Nykyään kirjallisuus näkyy AIPE:n S2-oppimäärän sisällöissä enemmän kuin ennen, mutta kaunokirjallisuuden käyttö osana aikuisten S2-opetusta on Suomessa vielä melko harvinaista (ks. Kastari 2019: 346). Tutkimukseni aineisto koostuu kahdesta tallennetusta ryhmähaastattelusta ja yhdestä ryhmäkeskustelusta sekä kahdesta Tuija Takalan novellista (Jää ja Sauna 2018). Haastattelu- ja keskusteluaineiston keräsin Teamsissa toteuttamassani opetuskokeilussa, jossa kuusi osallistujaa luki itsenäisesti Jää-novellin ja ryhmässä Sauna-novellin. Kummankin lukukerran jälkeen keskustelimme luetusta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Mitä S2-oppijat lukevat omalla kielellään ja suomeksi? 2) Miten S2-oppijat kokevat selkokielisten novellien lukemisen? ja 3) Millä tavoin S2-oppijoiden havainnot novelleista kytkeytyvät Selkomittarin (Selkokeskus 2018) kirjoitetun selkokielen kriteereihin? Aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla nostan aineistoa lähilukemalla aineistosta esiin tutkimuskysymysteni näkökulmasta kiinnostavia asioita. Kollektiivisen ymmärryksen rakentumista tarkastelen fokusryhmäanalyysin keinoin (ks. Marková ym. 2007). Osallistujien havaintoja novelliteksteistä suhteutan niihin havaintoihin, joita tekstintutkimuksen keinoin eli käytännössä Selkomittaria (Selkokeskus 2018) soveltaen tein itse teksteistä. Tutkimukseni osoitti, että osallistujat lukivat omalla kielellä enemmän omaehtoisesti kuin suomeksi. Suomen kielellä he lukivat tekstejä, jotka olivat hyödyllisiä arjessa selviytymiselle: esimerkiksi Kelan papereita, uutisia ja työjärjestystä. Selkokielisiä novelleja lukiessaan osallistujat kiinnittivät huomiota sekä helppoihin että vaikeisiin asioihin. Novelleissa helppoja olivat tuttu sanasto, lyhyet sanat, lyhyet lauseet, lyhyet kappaleet ja se, että lauseet ja virkkeet olivat kappaleissa ja järjestyksessä. Vaikeita taas olivat uudet tuntemattomat sanat, taivutetut sananmuodot ja kuvailevat ilmaukset. Itsenäisesti luettaessa ymmärrystä luetusta rakennettiin paljolti Googlen kääntäjän avulla. Kaikki osallistujat pitivät yhdessä lukemista parempana tapana lukea novellia. Kollektiivista ymmärrystä
rakennettiin selittämisen, materiaalisen oikea-aikaisen tuen, neuvomisen, muiden kielten käytön, kokemukseen pohjautuvan tiedon jakamisen, kysymisen, toistamisen, tarkistamisen ja yhdessä pohtimisen avulla. Yhdessä luetusta keskusteleminen tarjosi hyvin tukea, ja novellien ymmärtäminen vaikuttaakin olevan suurilta osin yhteistyötä ainakin silloin, kun siihen annetaan mahdollisuus (ks. Vaarala 2009: 260). Toisella kielellä lukeminen eroaa ensikielellä lukemisesta, ja olisikin tärkeää, että luettava teksti ei ole liian vaikeaa. Selkokielinen teksti tukee toisella kielellä lukemista, sillä se on rakenteeltaan ja sanastoltaan helpompaa ja pituudeltaan lyhyempää kuin yleiskielinen teksti (ks. Männikkölahti 2022a; Selkokeskus 2020: 3).
...
In my research I put into practice a teaching experiment in which I introduced easy language fiction into Finnish as a second language (S2) in the final stages of adult basic education (AIPE). Nowadays, literature is more visible part in the contents of S2 curriculum of AIPE than before, but the use of fiction as part of adult S2 teaching is still quite rare in Finland (see Kastari 2019: 346). The material of my research consists of two recorded group interviews and one group discussion, as well as two short stories by Tuija Takala (Jää and Sauna 2018). I collected the interview and discussion material in a teaching experiment I conducted at Teams, where six participants read short story Jää independently and short story Sauna in the group. After each reading, we discussed what was read. My research questions are: 1) What do S2 learners read in their own language and in Finnish? 2) How do S2 learners experience reading short stories? and 3) In what ways S2 learners’ perceptions of short stories relate to the criteria for easy language written by Selkomittari (Selkokeskus 2018)? With material-based content analysis, I bring up the material by close reading the material from the perspective of my research questions. I examine the construction of collective understanding through focus group analysis (see Marková et al. 2007). I relate the participants’ observations of the short stories to the observations I made from the texts by means of textual research, ie by practically applying the Selkomittari (Selkokeskus 2018). My research showed that participants read more in their own language than in Finnish. In Finnish, they read texts that were useful for everyday survival: papers from Kela, news and timetable, for example. When reading easy language short stories, participants paid attention to both easy and difficult things. In the short stories, the familiar vocabulary, short words, short sentences, short paragraphs and the fact that the clauses and sentences were in paragraphs and in order were easy. New unfamiliar words, inflected word forms and descriptive expressions were difficult. When reading on their own, reading comprehension was built largely with the help of Google Translator. All participants considered reading together a better way to read the short story. Collective understanding was built through explaining, material scaffolding, counseling, use of other languages, sharing experimental information, asking, repeating, reviewing and reflecting together. Discussing what was read together provided good support, and understanding short stories seems to be largely collaborative, at least when given the opportunity (see Vaarala 2009: 260). Reading in a second language is different from reading in a first language, and it would be important that the text you read is not too difficult. Texts written in easy language support reading in a second language, as it is easier in structure and vocabulary and shorter in length than the texts written in standard language (see Männikkölahti 2022a; Selkokeskus 2020: 3).
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Aikuisten S2-oppijoiden kielenoppimisen kokemuksia selkomukautetun kaunokirjallisuuden parissa
Kastari, Mervi (Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys, 2019)Artikkeli käsittelee oppimisen kokemuksia selkomukautetun kaunokirjallisuuden parissa kotoutumiskoulutuksen lukupiirissä. Aineistona ovat lukupiirien 24 osallistujan haastattelut. Haastattelut on tehty osallistujien toisella ... -
Tietoa antavan tekstin ymmärrettävyys aikuisten alkeistason S2-oppijoiden näkökulmasta
Kananen, Laura; Tuisku, Sara (2014) -
Aikuisten S2-oppijoiden kuulumisen rakentuminen paikallisissa toimintayhteisöissä
Koskela, Weera (2023)Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen, miten aikuisten suomi toisena kielenä -oppijoiden kuuluminen rakentuu toimintayhteisöissä Suomessa ja miten niiden kielelliset käytänteet vaikuttavat tähän. Tutkielman aineisto ... -
S2-lukija tulkitsijana selkomukautetun kaunokirjallisuuden lukupiirissä
Kastari, Mervi (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry, 2020)This article discusses reading circles of adult Finnish as a second language (L2) readers. The books that were read and discussed in the circles were easy-to-read fiction. The study focuses on how the readers interpret ... -
Kaunokirjallisuuden käyttö ja merkitys sanaston kehittymisessä : lukumummit ja -vaarit lukemassa kahdestaan S2-oppijoiden kanssa
Kilponen, Karoliina (2016)Maisterintutkielmassani tutkin, miten S2-oppijoiden sanavarasto kehittyy kaunokirjallisuutta lukemalla. Sanasto jää usein kielenopetuksessa sivurooliin, vaikka suppeaa sanavarastoa pidetään sekä kielen oppimisen että ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.