”Haluaisitko sä Suomesta hammaslääkäriyhteiskunnan? Kuulostaa vielä pelottavammalta kuin poliisivaltio” : peritekstit ja satiiri Miika Nousiaisen Juurihoito -romaanin huumorin keinoina

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen peritekstejä ja satiiria huumorin keinoina Miika Nousiaisen teoksessa Juurihoito: Suku- ja hammaslääkäriromaani (2016). Peritekstit ovat kirjaesineen tarinan ja kerronnan ulkopuolelle jääviä tekstejä, mutta ne kuitenkin toimivat niiden kommentaarina. Peritekstejä ovat muun muassa kirjan nimi, alkusanat, otsikot ja väliotsikot. Juurihoidon periteksteistä tutkin erityisesti sen hammaslääketieteellistä faktatietoa sisältäviä välikappaleita, sekä sen alkusanoja.

Satiiri taas on laji, joka on pilkallista, purevaa ja jopa aggressiivista, ja sillä on aina jokin kritiikin kohde, mutta satiiri kuitenkin esittää kritiikkinsä huumorin ja koomisen keinoin. Juurihoidon satiiria tutkin sen henkilöhahmojen kautta, mutta kuitenkin pureutuen analyysissäni syvemmälle teoksen teemoihin, joista voi havaita satiirin kriittisemmät pohjavireet. Henkilöhahmot nimittäin toimivat satiirin välikappaleina, ja abstraktimmat ja suuremmat aiheet ovat satiirin todellisia kohteita.

Analyysini pohjana on peritekstien ja satiirin lisäksi myös inkongruenssiteoria, sillä otan koko tutkielmassani yleisesti huomioon huumorin inkongruentin luonteen. Inkongruenssiteorian mukaan huumoria syntyy, kun yhteensopimattomat elementit yhdistyvät toisiinsa ja samalla rikkovat sisäisiä mallejamme ja odotuksiamme.

Analyysini pohjalta peritekstien kytköksistä teoksen huumoriin saadaan selville, että Juurihoidon välikappaleet sisältäessään juurihoidon hoitotoimenpiteen välivaiheet kommentoivat samalla myös teoksen tarinaa ja juonen kulkua erityisesti sen toisen päähenkilön, hammaslääkäri Esko Kirnuvaaran, näkökulmasta. Teoksen tarinan ja juonen edetessä, Eskon elämä korjaantuu kuten juurihoidettu hammas, ja näin yhdistyvät inkongruentilla tavalla hammaslääketiede ja humoristinen fiktio. Teoksen alkusanoista löydän myös intermediaalisia viittauksia, jotka humoristisesti ja inkongruentisti kommentoivat teoksen teemoja; rakkauden etsimistä ja tunteiden käsittelyn vaikeutta. Analyysissäni löydän myös monia erilaisia kohteita, joita satiiri saattaa naurunalaisiksi. Satiirin kritiikin kohteiksi päätyvät miehuuden ja suomalaisuuden stereotypiat, vanhemmuus ja isyys sekä politiikka.