Ulkoistetut Controller-palvelut pandemian aikaisessa toimintaympäristössä

Tässä tutkielmassa syvennytään ulkoistetun controllerin toimenkuvaan ja sen muutokseen Covid-19-pandemian aikaisessa toimintaympäristössä pk-yritysten osalta. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu seitsemästä ulkoisen controller-palvelun asiantuntijan haastattelusta. Kaikki haastatellut asiantuntijat työskentelevät eri palvelutarjoajayrityksissä. Asiantuntijahaastattelut toteutettiin anonyymisti puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Tutkielman keskeisin tavoite on löytää ulkoisten controllereiden työnkuvassa, asemassa ja roolissa tapahtuneita muutoksia, jotka voidaan yhdistää pandemian aikaisiin liiketoimintaympäristön muutoksiin. Tutkielmassa käsitellään lisäksi asiakasyrityksen eli ulkoistajan ja ulkoisen controllerin välistä talousviestintää, jonka on nähty olevan kriittisessä asemassa puhuttaessa ulkoiselta palveluntarjoajalta hankitun controllerin toimenkuvasta. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta luvusta, joista ensimmäisessä esitellään taloushallinnon ja ulkoistamisen käsitteitä. Toisessa teorialuvussa käsitellään laajasti johdon laskentatoimen ammattilaisena toimivan controllerin toimenkuvaa, ammatillisia osaamisvaatimuksia, talousviestintää controller-toiminnossa, sekä controller-toimintojen ulkoistamista ja markkinoilla saatavilla olevia controller-palveluita. Tutkielman tulosten perusteella pandemia on lisännyt erilaisten liiketoimintaa ennustavien laskelmien, kuten kassavirtaennusteiden tuottamisen tarvetta. Tukea on tarvittu myös pandemian aikaisten liiketoimintatoimintatukien hakemisessa. Pandemian osittain vauhdittama digitalisaatioloikka on kasvattanut ulkoisen controllerin roolia niin järjestelmätuen kuin -kehityksen osalta. Pandemianaikaisen etätyöskentelyn yleisyyden voidaan katsoa kaventaneen kynnystä hankkia ulkoisia controller-palveluita ja lähentäneen toimintoa sisäiseen controlleriin verraten. Etäviestintä on kuitenkin vaikeuttanut luottamussuhteen rakentamista asiakasyritykseen ja talousviestinnässä tuleekin olla aiempaa huolellisempi, varmistaen, että välitetty informaatio on varmasti ymmärretty. Tutkielman tulosten mukaan talousinformaation arvostus on kasvanut etenkin pienemmissä pk-yrityksissä, josta kertoo ohjaustarpeen kasvu toimenkuvassa.