Fysioterapeuttiopiskelijoiden asiakaslähtöinen suunnittelu- ja ohjausosaaminen sekä kliinisen päättelykyvyn osaaminen : kyselytutkimus fysioterapeuttiopiskelijoille

Abstract

Asiakaslähtöinen fysioterapia koostuu useasta eri osasta, alkaen turvallisen vuorovaikutuksen luomisesta ja jatkuen jokaisessa kuntoutuksen vaiheessa. Kliininen päättelykyky on taito, mihin sisältyvät kriittinen ajattelu, metakognitio ja tiedon jäsentely sekä sen kerääminen. Fysioterapeuttiopiskelijoiden ydinosaamista on selvitetty vuosina 2017 ja 2018 kyselylomakkeen avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiseksi fysioterapeuttiopiskelijat arvioivat osaamisensa asiakaslähtöisessä fysioterapiassa, sisältäen fysioterapian suunnittelun ja ohjauksen sekä kliinisessä päättelykyvyssä. Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Suomen Fysioterapeutit ry:n kanssa. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselyllä (likert 1-5) Suomen fysioterapeutit ry:n opiskelijajäseniltä (N=198). Tämän tutkimuksen aineistona hyödynnettiin kyselystä 29 väittämää, jotka liittyivät asiakaslähtöiseen fysioterapiaprosessiin sekä kliiniseen päättelykykyyn. Analyysi toteutettiin IBM SPSS -ohjelmalla hyödyntäen χ²-, Kruskall-Wallisin-, Mann-Whitneyn-sekä Studentin t -testejä. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin p<0.05. Fysioterapeuttiopiskelijat arvioivat osaamisensa keskimäärin hyväksi asiakaslähtöisyydessä, fysioterapian suunnittelussa, fysioterapian ohjauksessa sekä kliinisessä päättelykyvyssä. Arvioitu osaaminen nousi koulutuksen edetessä lineaarisesti fysioterapian suunnittelussa ja ohjauksessa sekä kliinisessä päättelykyvyssä mutta ei osaamisessa asiakaslähtöisessä kohtaamisessa. Tilastollisesti merkitseviä eroja (p<0.05) löytyi asiakaslähtöisen kohtaamisen osaamisessa sekä fysioterapian suunnitteluosaamisessa opintojen eri vaiheella olevien opiskelijoiden välillä, missä yli 180 opintopistettä suorittaneet opiskelijat arvioivat osaamisensa parhaimmaksi. Fysioterapian suunnittelun osaamisessa opiskelijoiden arvio osaamisesta näyttäytyi hieman muita osaamisalueita heikompana kaikilla taustatekijäryhmillä. Erityisesti psykososiaalisten tekijöiden huomioiminen oli haastavaa. Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden osaaminen kehittyy koulutuksen aikana eikä iällä tai sukupuolella ole merkittävää vaikutusta osaamiseen. Fysioterapeuttien koulutuksessa psykososiaalisten tekijöiden opettamisen lisäämisestä saattaisi olla hyötyä. Tulevaisuudessa laadullisessa tutkimuksella saataisiin arvokasta lisätietoa, erityisesti asiakaslähtöisyydestä, eri opintojen vaiheessa olevien opiskelijoiden osaamisesta käsitysten ja kokemusten muodossa.

Patient-centred approach in physiotherapy involves many parts from safe communication continuing through rehabilitation in every steps. Clinical reasoning is competence, which involves critical thinking, metacognition, collecting and parsing data. Core competencies of physiotherapy students has researched in 2017 and 2018 with survey. Purpose of this study was to investigate how physiotherapy students evaluate their know-how in patient-centred physiotherapy, which includes planning and education, and clinical reasoning. Research is done with University of Jyväskylä and Finnish Association of Physiotherapy (FAP). Data was collected with the structured survey (likert 1-5) from student members (N=198) of FAP. In this study 29 statements were utilized related to patient-centredness and clinical reasoning. Data was analysed with IBM SPSS 26 by using descriptive statistics and χ²-, Kruskall-Wallis-, Mann-Whitney and Student t-test. Statistical significance was defined with p<0.05. Physiotherapy students evaluated their skills in patient-centred approach in physiotherapy and in clinical reasoning mainly good. Skills showed a linear progression during the education in the planning and guidance of physiotherapy and in clinical reasoning but not in the patient-centred encounter. Statistically significant differences were found between different groups of studying phase in competence in patient-centred encounter and planning of physiotherapy. Students, who had completed more than 180 ECTS evaluated their skills as statistically significantly better. Skills in planning of physiotherapy appeared a bit lower in every underlying factor group than in the other competence fields. Especially acknowledge of psychosocial factors revealed challenging. The results of this thesis showed that physiotherapy students’ skills develop during the education but neither gender nor age affect significantly. Increasing the teaching of the psychosocial factors in the education of the physiotherapist could be beneficial. In the future qualitative studies could give more valuable information about students’ conceptions and experiences, especially about patient-centred approach of the students studying different phases of the physiotherapy education.