Opettajien käsityksiä toiminnallisuudesta varhennetun englannin kielen opetuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka opettajat käsittävät toiminnallisuuden varhennetun englannin kielen opetuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten opettajat toteuttavat toiminnallisuutta varhennetun englannin kielen opetuksessaan sekä mitä hyötyjä ja haasteita he olivat havainneet liittyvän toiminnallisuuden käyttöön. Tutkimuksen taustalla oli opetussuunnitelmassa korostuva toiminnallinen opetus sekä suomalaisen perusopetuksen kielenopetuksessa tapahtunut muutos, jossa ensimmäisen vieraan kielen opetus varhennettiin alkamaan ensimmäisellä vuosiluokalla. Tutkimukseen osallistui 33 opettajaa, joilla oli kokemusta varhennetun englannin kielen opetuksesta. Tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui verkkokyselyllä ja tutkimukseen osallistujat tavoitettiin sosiaalisen median kautta. Kyseessä oli fenomenologis-hermeneuttinen, pääosin laadullinen tutkimus, jonka aineiston analyysi toteutettiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat käsittivät toiminnallisuuden pääosin opetusmenetelminä, joita olivat liike, leikit, musiikki ja pelit. Opettajat mielsivät toiminnallisuuden ilmenemismuodoiksi myös materiaalit, monipuoliset työskentelytavat ja vaihtelevat oppimisympäristöt. Monet opettajista eivät pyrkineet määrittelemään toiminnallisuutta, mutta osassa vastauksista sen kuvailtiin tarkoittavan oppilaiden aktiivista roolia. Toiminnallisuuden hyötyinä opettajat kuvailivat esimerkiksi sitä, että toiminnallisuus aktivoi ja motivoi oppilaita. Lisäksi toiminnallisuuteen kuvailtiin liittyvän myös haasteita, kuten oppilaiden lisääntynyt levottomuus ja oppimisen arviointi.