Luokanopettajan pystyvyysuskomusten yhteys 1. luokan oppilaiden matemaattisiin taitoihin

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella luokanopettajien pystyvyysuskomusten ja oppilaiden matemaattisten taitojen välistä yhteyttä perusopetuksen 1. luokalla. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin luokanopettajien työkokemuksen ja tukea tarvitsevien oppilaiden lukumäärän yhteyttä luokanopettajien pystyvyysuskomuksiin sekä oppilaiden matemaattisiin taitoihin. Tätä aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa, ja ulkomailla tehdyistä tutkimuksista on saatu ristiriitaista tietoa. Tutkimusaineisto on osa Jyväskylän yliopiston Vuorovaikutus, kasvu ja oppiminen (VUOKKO) -pitkittäistutkimusta, johon osallistui 40 luokanopettajaa ja heidän luokkiensa 512 oppilasta. Luokanopettajilta kysyttiin kyselylomakkeella pystyvyysuskomuksia matematiikan oppiaineen sekä luokanhallinnan osalta. Oppilaiden matemaattisia taitoja selvitettiin 1. luokan keväällä tehdyillä neljällä eri tehtäväkokonaisuudella. Aineiston muuttujien yhteyksiä tarkasteltiin korrelaatioiden, lineaarisen regressioanalyysin sekä yhdysvaikutuksen avulla. Tulosten mukaan luokanopettajan pystyvyysuskomuksilla matematiikan opettamisen tai luokanhallinnan osalta ei ollut yhteyttä oppilaiden matemaattisiin taitoihin. Kahden muuttujan väliltä löydettiin kuitenkin yhdysvaikutus. Luokissa, joissa oli eniten oppimisen tukea tarvitsevia oppilaita ja luokanopettajalla oli heikompi pystyvyysuskomus yksilöllistämisen osalta, luokan oppilaiden keksimääräinen yhteenlaskutaito näyttäytyi heikompana. Tutkimus tuo arvokasta tietoa oppimisen tukea tarvitsevien oppilaiden lukumäärän yhteydestä opettajan kokemaan pystyvyyteen yksilöllistää matematiikan opetusta. Tulokset antavatkin viitteitä siitä, että pystyvyysuskomusten ja matemaattisten taitojen välinen yhteys on tilanne- ja ryhmäsidonnainen.