Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen sekä sen yhteydet ravitsemustilaan, kehonkoostumukseen ja hormonitasoihin naisurheilijoilla.

Johdanto. Urheilu on yhteydessä häiriintyneen syömiskäyttäytymisen ja syömishäiriöiden riskiin. Erityisesti laihuutta korostavissa painosensitiivisissä lajeissa häiriintynyttä syömistä esiintyy enemmän. Syömisen häiriintyminen voi pienentää energiansaantia, ja se voi olla matalan energiansaatavuuden taustalla. Häiriintynyt syöminen voi vaikuttaa mm. kehonkoostumukseen, hormonitoimintaan sekä kuukautishäiriöihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten naisurheilijoiden häiriintyneen syömiskäyttäytymisen esiintymistä painosensitiivisissä ja vähemmän painosensitiivisissä lajeissa sekä tarkastella vaikutuksia ravitsemustilaan, kehonkoostumukseen, hormonitoimintaan ja kuukautishäiriöihin. Menetelmät. Poikkileikkaustutkimukseen osallistui yhteensä 167 tutkittavaa, jotka jaettiin painosensitiivisten (PS) lajien ryhmään (n=62) ja vähemmän painosensitiivisten (VPS) lajien ryhmään (n=105). Häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä mitattiin EDE-Q-kyselyn (Eating Disorder Examination Questionnaire) pisteiden avulla. Kolmen vuorokauden ruoka- ja aktiivisuuspäiväkirjojen avulla määritettiin energiansaanti (EI), energiansaatavuus (EA) ja liikunnan aikaansaama energiankulutus (EEE). Rasvaprosentti (F%), rasvamassa (FM), rasvaton massa (FFM) ja lihasmassa (LM) määritettiin kaksienergisen röntgensäteen absorptiometrian (DXA, dual-energy X-ray absorptiometry) avulla. Verinäytteestä analysoitiin seerumin kortisoli, leptiini ja kilpirauhashormonit (T3, T4 ja TSH). Lisäksi tarkasteltiin kuukautisstatuksen yhteyksiä häiriintyneeseen syömiseen. Tulokset. PS-ryhmässä häiriintynyttä syömistä esiintyi enemmän kuin VPS-ryhmässä. EI oli sitä pienempää, mitä enemmän esiintyi häiriintynyttä syömistä molemmilla ryhmillä, mutta häiriintynyt syöminen ei ollut yhteydessä EA:n. VPS-ryhmällä EEE oli pienempää urheilijoilla, joilla oli enemmän häiriintynyttä syömistä. Häiriintynyt syöminen oli yhteydessä suurempaan FM:n molemmilla ryhmillä, ja suurempaan F%:n VPS-ryhmällä. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen oli yhteydessä suurempaan leptiiniitasoon VPS-ryhmällä. Häiriintyneen syömiskäyttäytymisen ja kuukautishäiriöiden välillä ei havaittu yhteyttä. Pohdinta ja johtopäätökset. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen on yleisempää PS-lajeissa, joissa alhaisempi kehon paino voi parantaa suorituskykyä, mutta tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että myös VPS-lajien urheilijoilla voi esiintyä häiriintynyttä syömistä. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ei välttämättä ole yhteydessä EA:n, mutta syömisen rajoittaminen näkyy kuitenkin alhaisemman EI:n kautta. Vaikuttaa siltä, että suurempi FM:n määrä on riskitekijä häiriintyneelle syömiselle urheilijoilla. Suurempi FM:n määrä on usein yhteydessä myös suuremman leptiinitason kanssa, mikä selittää sen yhteyden häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen. Kuukautishäiriöiden ja häiriintyneen syömisen välillä ei ilmennyt yhteyttä, mikä voi johtua siitä, että tutkittavilla ei esiintynyt matalaa energiansaatavuutta.