Lisätyn todellisuuden hyödyntäminen ja käyttöönotto teollisuudessa

Lisätty todellisuus (”AR”) on teknologia, jossa reaaliaikaista reaalimaailman aistimista täydennetään virtuaalisilla, paikkasidonnaisilla elementeillä. Teollisuudessa AR:ää voi esiintyä esimerkiksi siten, että AR-laite tunnistaa ympäristössä olevan teollisuuskoneen, ja antaa reaaliaikaista tietoa koneen tilasta. Yleisin AR:n käyttötapa tällä hetkellä on AR:n yhdistäminen etätukipalveluihin, joiden avulla etäasiantuntija voi opastaa esimerkiksi kokemattomamman teknikon huoltotehtävän läpi merkaten tämän AR-laitteen reaalimaailman näkymään kohteita, joihin fokusoitua. Edellä kuvailtujen visualisoivien ohjelmistojen lisäksi AR voi tulevaisuudessa itsenäisesti opastaa teknikkoa läpi erinäisten prosessien suorittamisen tunnistamalla kohteita ja toimintoja reaalimaailmassa, ja tarjoamalla kontekstisidonnaista informaatiota. Lisäksi AR voi toimia eräänlaisena keskitettynä virtuaalisena käyttöliittymänä erinäisten koneiden ja järjestelmien kontrollointiin. AR:n keskeisin hyöty on tiedon parempi saatavuus edellä kuvailluin menetelmin. AR-järjestelmien ohjeistus koetaan helpommin ymmärrettävänä ja intuitiivisempana kuin perinteiset ohjeistukset esimerkiksi paperimuodossa. Tiedon saatavuus näkyy taloudellisena hyötynä säästöinä ja korkeampana tehokkuutena. AR voi myös mahdollistaa tiettyjä organisaatiotason strategiaan ja transformaatioon liittyviä hyötyjä. Eräänlainen vaatimus hyötyjen realisoitumiselle on kuitenkin integraatio paitsi tuotantolaitteistoon, myös yrityksen kattaviin tietojärjestelmiin ja IT-infrastruktuuriin. Lisäksi yrityksiltä vaaditaan panostuksia IT-resursseihin ja -osaamiseen ohjelmistojen- ja sisällönkehittämisessä, organisaation toiminnan muutoksen edesauttamiseen sekä loppukäyttäjien osallistamiseen. AR:n käyttö teollisuudessa on yhä pitkälti pilottitestien varassa yritysten tutkiessa AR:ää tai seuratessa AR:n teknistä kehitystä sivusta. Tässä tutkielmassa tutkimuksen kohteena ovat AR:n teolliset hyödyntämistavat. Tutkielman tavoitteena on kerätä tietoa ja laajentaa ymmärrystä AR:n käyttötavoista, AR:n mahdollistamista hyödyistä ja siitä, kuinka AR tulisi ottaa käyttöön hyötyjen realisoitumiseksi. Tutkielma muodostuu kahdesta osiosta: kirjallisuuskatsauksesta, joissa luodaan teoreettinen perusta, sekä haastatteluiden avulla toteutettavasta empiirisestä osiosta, jossa yhteensä 11 suomalaista teollisuuden sekä IT- ja konsultointialan asiantuntijaa kertovat näkemyksiään ja kokemuksiaan AR:ään liittyen.