Pelkkää kiveä? : uraanikaivostoiminnan kannatuksen ja vastustuksen sosiodemografinen ja moraalitaloudellinen määräytyminen Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa
Julkaistu sarjassa
JYU dissertationsTekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
© The Author & University of Jyväskylä
In this study, by using a survey conducted in 2012, the attitudes the residents of three Finnish regions (North Karelia, Kainuu and Lapland) have toward uranium mining are explored. Main interests are how sociodemographic factors predict these attitudes and whether the perceptions of the acceptance of uranium mining are embedded in certain moral-political views.
With the examination being on the regional level, the attitudes toward uranium mining aren’t as negative as one could conclude from the at times heated public discussion. In the regions studied, there are almost equal amount of those who support uranium mining and those who oppose it.
There is a juxtaposition between potential negative local impacts on water quality and positive impacts on especially employment. The perceptions on the local impacts are diversely reflexive in the sense that even though the potential negative local impacts of uranium mining on the environment are recognized, it is also acknowledged that uranium mining can have many positive local impacts on the employment, services and municipality’s economy.
Only few sociodemographic factors predict attitudes toward uranium mining. The strongest sociodemographic predictors are typically gender and political view.
The oppositional and supportive group differ most in their views on the safety of uranium mining and in their nuclear energy orientation. The supporters of urani-um mining consider it to be safe and its risks manageable in Finland. They also have a positive attitude toward nuclear energy. In the opposing group these issues are seen in an opposite manner. The second greatest differences are found in the views toward uranium mining’s environmental and health risks, the economic necessity of mining in general and in trust toward the national regulation of mining. In the opposing group uranium mining’s environmental and health risks are seen as more remarkable, mining less economically necessary and national regulation of mining as less trustworthy than supporters.
Different world-view orientations and moral-political perceptions such as political view and attitude toward the use of nuclear power are essential dividing factors in the attitude toward uranium mining indicating that citizens’ attitudes toward uranium mining have not just local, but also broader societal links.
...
Julkaisija
Jyväskylän yliopistoISBN
978-951-39-9120-3ISSN Hae Julkaisufoorumista
2489-9003Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- JYU Dissertations [806]
- Väitöskirjat [3532]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
IT-innovaatioiden vastustuksen muotoja ja myötävaikuttajia
Lehtola, Eveliina (2016)Innovaatioiden ja teknologian omaksuminen ovat olleet suosittuja ja paljon tutkittuja aiheita, kun taas niiden vastustus on jätetty tutkimuksissa huomattavasti vähemmälle huomiolle, vaikka myös vastustuksen merkitys ... -
Vieraana omassa maassa : suomalaiset road-elokuvat vapauden ja vastustuksen kertomuksina 1950-luvun lopusta 2000-luvulle
Römpötti, Tommi (Jyväskylän yliopisto, 2012)Road-elokuvat ovat tarinoita irtaantumisista, paoista ja muutoksen toivosta. Tielle kaasuttamisen pohjavireenä on yksilön kamppailu rajoittavia voimia vastaan. Suomessa on tehty road-elokuvia vuodesta 1959 lähtien. Mitä ... -
Urheilujärjestöjen kannatuksen alueellinen levinneisyys Suomessa vuonna 1965
Kiviaho, Pekka (1970)This report is the first part of a regional survey of the physical culture in Finland and its purpose is to describe the regional distribution of the support of national sports organizations in 1965 by means of the ... -
Tarjonta vastaa kysyntään : case tutkimus Perussuomalaisten populismin kannatuksen kysyntätekijöistä eduskuntavaaleissa 2011 ja 2019
Niskanen, Jonatan (2024)Tutkielma tutkii Perussuomalaisten populismin kannatusta eduskuntavaaleissa 2011 ja 2019. Kannatusta tutkitaan soveltamalla kolmea kysyntätekijäteoriaa, tietoisuus ja mielipide hypoteesia, sosioekonomista marginalisaatioteoriaa ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.