Ammatillisen osaamisen kehittäminen verkkokurssin avulla väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisytyössä

Abstract

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kehitettiin verkkokurssi sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisystä. Verkkokurssi on osana sisäministeriön toimenpideohjelmassa. Vastaavien koulutusten suunnittelua ja toteutusta tai niiden vaikuttavuutta ei ole tutkittu aiemmin. Verkkokurssi pilotoitiin hankkeen yhteistyökuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Pilotoinnilla selvitettiin verkkokurssille osallistuneiden palautteita sekä oppimista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Aineisto kerättiin kyselyllä ja se analysoitiin monimenetelmäisesti. Vastausten perusteella verkkokurssia kehitettiin palvelemaan paremmin kohderyhmän tarpeita. Tutkimuksen teoreettisessa taustassa esitellään Kirkpatrickin koulutuksen arviointimalli sekä digipedagoginen TPACK-malli, joita hyödynnettiin verkkokurssin kehittämistyössä toimintatutkimuksen keinoin. Vastausten mukaan kurssin sisältö oli monipuolista ja osallistujien työhön liittyvää. Oppimista edisti tiedon visualisointi, sisällön kattavuus sekä monipuolisuus. Tärkeänä asiana oppimisessa nähdään vuorovaikutus ja moniammatillinen pohdinta. Ajankäytöllisten ja teknologisten haasteiden koettiin estävän verkkokurssin suorittamista. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunnattujen että väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn liittyvien verkkokurssien suunnitellussa.

As part of the Ministry of the Interior's action program, the Finnish Institute for Health and Welfare prepared an online course for social and health care professionals on prevention of violent radicalization. The design and implementation of similar online courses or their effectiveness has not been studied in the past. The theoretical background leans on Kirkpatrick's education evaluation model and the digital pedagogical TPACK -model, which were utilized in the design of the action research implemented in the development of the online course. The online course was piloted by social and health care professionals from geographically varied municipalities in Finland. The pilot survey examined the feedback from the participants and the factors that promote or hinder learning. The experiences of the online course users were mapped by means of a survey and the material was analyzed in a mixed-method manner. According to the results, the content of the course was comprehensive, multifaceted, and relevant to the work of the participants. Based on the responses, the online course was further developed to better serve the needs of the target group. Results showed that learning was facilitated by visualization of information, content coverage and versatility. Interaction and multidisciplinary reflection are seen as important in learning. Time-related challenges as well as technological ones were felt to inhibit the completion of the online course. The results can be applied in the designing of online courses for social and health care professionals even outside of the scope of prevention of violent radicalization.