Environmental management practices and institutional pressures in Finnish municipalities

Kuntalaki on aiemminkin velvoittanut kunnat huomioimaan kestävän kehityksen toiminnoissaan, mutta kasvava huoli ilmastonmuutoksesta on lisännyt kuntien tarvetta huomioida kestävää kehitystä laajemmin. Kunnat kohtaavat muitakin muutoksia toimintaympäristössään ja joutuvat selviytymään rajoitetuilla resursseilla. Tästä huolimatta kunnat ovat asettaneet pakollisia korkeampia tavoitteita ympäristötyölleen. Tämä tutkielma pyrkii löytämään vastauksia tähän ristiriitaan soveltamalla institutionaalista teoriaa media-analyysiin, johon on valittu kymmenen kuntaa. Järjestöt ja viranomaiset ovat julkaisseet kattavia oppaita ympäristötyöstä sisältäen myös yksityiskohtaisia listauksia ympäristöjohtamisen käytänteistä. Tämä tutkielma ei siksi pyri listaamaan kuntien käytänteitä, vaan löytämään kuntien ympäristötyön painopisteitä ja eroja käytännöissä kuntien välillä. Lisäksi tutkielma pyrkii ymmärtämään institutionaalisia paineita, jotka johtavat käytänteiden omaksumiseen. Tutkielman mukaan kunnat ovat omaksuneet useita käytänteitä, mutta suuremmat kunnat olivat pieniä aktiivisempia. Kunnat painottivat päästöjen vähentämisen merkitystä ja toteuttivat eniten toimenpiteitä liittyen kestävän kehityksen mukaiseen liikenteeseen ja energiatehokkuuteen. Yleinen yksittäinen käytäntö liittyi kaavoitukseen. Tutkielma ei löytänyt merkittäviä mimeettisiä paineita, mutta onnistui tuottamaan yksityiskohtaisempaa tietoa kuntiin vaikuttavista normatiivisista sekä regulatiivisista paineista. Sisäisistä tekijöistä kunnat painottivat organisaatiokulttuurin merkitystä, mutta vaikutti siltä, ettei kunnilla ollut selvää kokonaiskäsitystä kestävyydestä. Tutkielma vahvisti kirjallisuuden käsitystä, jossa kestävyyden tavoittelu yhdessä muiden tekijöiden kanssa johtaa kuntien väliseen kilpailuun. Erityisesti suuremmat kunnat olivat mukana tässä kilpailussa, joka saattoi johtaa ristiriitaisiin käytäntöihin. Lisäksi kirjallisuus tuki tutkielman väitettä, että normatiiviset paineet ja kilpailu kannustavat kuntia omaksumaan ympäristöjohtamisen käytänteitä. Näyttääkin siltä, että ympäristöjohtamisen käytänteitä koskeva teoria, joka on kehitetty yrityssektoria varten, voidaan ainakin osittain laajentaa kuntasektorilla käytettäväksi.