Etähoivasta saadut vuorovaikutuskokemukset ikääntyneillä kotihoidon asiakkailla

Abstract

Nykyisen kotihoidon haasteena on väestön voimakas ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu, johon voidaan vastata erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla kuten etähoivalla. Videovälitteiseen hoitoon liittyy eettistä pohdintaa eikä sillä voida korvata kokonaan fyysisiä kotikäyntejä. Kansainvälisissä tutkimuksissa painotetaan asiakkaan tarpeesta lähtevää teknologian käyttöönottoa sekä käyttäjien osallistamista palveluiden suunnitteluun. Etähoiva on tutkimusilmiönä vielä tuore, joten sen hyötyjen ja haittojen tunnistaminen vaatii lisätutkimusta. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää kotihoidon asiakkaiden etähoivaan liittyviä vuorovaikutuskokemuksia ja merkityskokonaisuuksia. Tutkimusasetelmana oli laadullinen haastattelututkimus. Tutkimusaineisto kerättiin maaliskuussa 2021 haastattelemalla yksilöhaastatteluna kuutta (n=6) kotihoidon asiakasta, joilla oli etähoivan päivittäiset yhteydenotot tablettitietokoneen kautta. Haastateltavista neljä (n=4) oli naisia ja kaksi (n=2) miehiä ja he olivat iältään 72 - 89 vuotiaita. Aineiston analysointi toteutettiin tulkitsevalla fenomenologisella IPA-menetelmällä (Interpretative Phenomenological Analysis), joka kuuluu fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuskäsityksen alle. Tutkimuksen tuloksena asiakkaiden vuorovaikutuskokemuksista muodostui kolme yhtenäistä yläteemaa. 1) Ohjauksellinen vuorovaikutus sisälsi vointiin painottuvaa tehtäväkeskeistä vuorovaikutusta, joka toisaalta vahvisti myös koettua itsenäistä pärjäämistä. 2) Dialogista vuorovaikutusta ilmensivät kokemukset vastavuoroisen keskusteluyhteyden syntymisestä, avoimesta ja rehellisestä itsensä ilmaisusta sekä keskusteluseuran saamisesta. 3) Kokemukset keskusteluun vaikuttavista tekijöistä sisälsivät tyytyväisyyden soittoihin osana arkea, keskusteluosapuolten persoonan merkityksen sekä soittojen keston lyhyyden. Haastateltavien kokemukset etähoivasta näyttäytyivät pääosin positiivisena. Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että etähoivan soitoilla on mahdollista saavuttaa luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla voidaan edistää etähoivapalvelun kehittämistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Tutkimuksessa kerättyjä yksilöllisiä kokemuksia ja niistä tehtyjä tulkintoja voidaan hyödyntää esimerkiksi etähoivan soittojen keston ja sisällön suunnittelussa tai arvioinnissa. Tutkimuksella on yhteiskunnallista merkittävyyttä, sillä teknologiaa suositetaan lisäämään valtakunnallisesti ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä. Jatkotutkimuksena tarvitaan määrällistä tutkimusta etähoivan vaikuttavuuden osoittamiseen.

Due to the aging of the population the number of clients in home care services is increasing. The growing need for services can be coped with technological solutions like virtual home care. Virtual home care cannot replace physical face-to-face contacts, and there are lots of ethical issues to be considered. International studies emphasize the importance of technology that is based on client’s needs and their active involvement in technology development. Since virtual care as a phenomenon is new, there is a need for further research in order to recognize the benefits and disadvantages of virtual home care. The purpose of this Master’s thesis was to investigate the experiences about interaction among older clients of home care with telecare services. The study design of this Master’s thesis was qualitative and research data was collected in March 2021 by interviewing the virtual home care clients (n=6), who had daily contacts via tablet computer. Of the study participants, four (n=4) were women and two (n=2) were men aged between 72 - 89 years. The analysis method used in this study was Interpretative Phenomenological Analysis. As a result, three common themes were found: 1) Guidance-based interaction included one-way communication from nurse to client to accomplish certain tasks. A sense of self management was an important aspect of this theme. 2) Dialogical interaction consisted of mutual, open conversations with special kind of mental connection. Participants found it important to have ordinary casual conversational moments in between care tasks. They also appreciated honest self-expression. 3) Experiences about factors that impact conversation included contentment toward video calls as a part of everyday routines, meaning of personality of conversation participants and sense of short-term nature of video calls. According to this study the experiences about virtual home care were mainly positive. This study concluded that it is possible to create a reliable interaction relationship via virtual home care video calls. The results of this Master’s thesis can be utilized for developing and evaluating virtual home care so that it takes into account users’ needs more than before. This study demonstrates what kind of content and duration is recommended when designing the video calls for elderly clients. As a conclusion there is an urgent need for technological solutions for elderly care in our society and therefore more quantitative research is needed to add knowledge on the impact and effectiveness of virtual home care services.