Etähoivasta saadut vuorovaikutuskokemukset ikääntyneillä kotihoidon asiakkailla

Nykyisen kotihoidon haasteena on väestön voimakas ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu, johon voidaan vastata erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla kuten etähoivalla. Videovälitteiseen hoitoon liittyy eettistä pohdintaa eikä sillä voida korvata kokonaan fyysisiä kotikäyntejä. Kansainvälisissä tutkimuksissa painotetaan asiakkaan tarpeesta lähtevää teknologian käyttöönottoa sekä käyttäjien osallistamista palveluiden suunnitteluun. Etähoiva on tutkimusilmiönä vielä tuore, joten sen hyötyjen ja haittojen tunnistaminen vaatii lisätutkimusta. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää kotihoidon asiakkaiden etähoivaan liittyviä vuorovaikutuskokemuksia ja merkityskokonaisuuksia. Tutkimusasetelmana oli laadullinen haastattelututkimus. Tutkimusaineisto kerättiin maaliskuussa 2021 haastattelemalla yksilöhaastatteluna kuutta (n=6) kotihoidon asiakasta, joilla oli etähoivan päivittäiset yhteydenotot tablettitietokoneen kautta. Haastateltavista neljä (n=4) oli naisia ja kaksi (n=2) miehiä ja he olivat iältään 72 - 89 vuotiaita. Aineiston analysointi toteutettiin tulkitsevalla fenomenologisella IPA-menetelmällä (Interpretative Phenomenological Analysis), joka kuuluu fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuskäsityksen alle. Tutkimuksen tuloksena asiakkaiden vuorovaikutuskokemuksista muodostui kolme yhtenäistä yläteemaa. 1) Ohjauksellinen vuorovaikutus sisälsi vointiin painottuvaa tehtäväkeskeistä vuorovaikutusta, joka toisaalta vahvisti myös koettua itsenäistä pärjäämistä. 2) Dialogista vuorovaikutusta ilmensivät kokemukset vastavuoroisen keskusteluyhteyden syntymisestä, avoimesta ja rehellisestä itsensä ilmaisusta sekä keskusteluseuran saamisesta. 3) Kokemukset keskusteluun vaikuttavista tekijöistä sisälsivät tyytyväisyyden soittoihin osana arkea, keskusteluosapuolten persoonan merkityksen sekä soittojen keston lyhyyden. Haastateltavien kokemukset etähoivasta näyttäytyivät pääosin positiivisena. Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että etähoivan soitoilla on mahdollista saavuttaa luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla voidaan edistää etähoivapalvelun kehittämistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Tutkimuksessa kerättyjä yksilöllisiä kokemuksia ja niistä tehtyjä tulkintoja voidaan hyödyntää esimerkiksi etähoivan soittojen keston ja sisällön suunnittelussa tai arvioinnissa. Tutkimuksella on yhteiskunnallista merkittävyyttä, sillä teknologiaa suositetaan lisäämään valtakunnallisesti ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä. Jatkotutkimuksena tarvitaan määrällistä tutkimusta etähoivan vaikuttavuuden osoittamiseen.