Johdanto: Fyysinen aktiivisuus parantaa kaikenikäisten kognitiivisia kykyjä. Aerobinen liikunta lisää lyhytaikaisesti kognitiivista suorituskykyä. Ilmiötä kutsutaan ”aerobiseksi herkistämiseksi”. Herkistäminen näkyy lisääntyneenä aivokuoren aktivaationa välittömästi liikunnan jälkeen. Toiminnallinen magneettikuvantaminen (fMRI) on tehokas tapa mitata aivojen aktivaatiota. Tutkimuksen tarkoituksena on hyödyntää lepotilan fMRI:ta mittaamaan spontaania aktivaatiota kovatehoisen liikunnan jälkeen.
Menetelmät: Tutkimuksen koehenkilöille (n=14) tehtiin ennakkotarkastus ja kuntotesti (VO2peak). Tutkimusohjelmaan kuului 5+25 min 50/70%VO2peak -pyöräergometriakuormitus ja fMRI ennen ja jälkeen kuormituksen. Liikunnan akuutteja vaikutuksia aivojen spontaaniin aktivaatioon tutkittiin eristämällä matalien taajuuksien amplitudit (ALFF) lepotilan fMRI-kuvista ja vertailtiin lepotilan kuvia 30, 60 ja 90 min kuviin. FMRI-kuvien esikäsittelyssä sekä yksilö- ja ryhmäanalyyseissä käytetiin MATLABin työ
kaluja DPABIa ja SPM12a. Varianssianalyysejä käytettiin tilastollisten erojen sekä laktaatin selittävän vaikutuksen löytämiseen kuvista. Korrelaatioita kuvien ja koehenkilöiden iän, sukupuolen, painoindeksin, rasvaprosentin, laktaatin ja VO2peak:n välillä katsottiin usean muuttujan regressioanalyysillä. Tulokset korjattiin yhdistetyllä merkitsevyystasolla (FWE) väärien positiivisten varalta.
Tulokset: Akuutti aerobinen liikuntakuormitus lisäsi tehokkaasti alueellista spontaania aivoaktivaatiota 30 min kuormituksen jälkeen. Kuormituksen jälkeen aktivaatio kohosi otsa-, päälaki- ja takaraivolohkossa sekä pikkuaivoissa. Laktaattikorjauksella otsalohkon kohonnutta aktivaatiota ei havaittu. ALFF korreloi negatiivisesti 30 min kuormituksen jälkeen painoindeksin kanssa otsa- ja takaraivolohkossa, mutta muita korrelaatiota ei löydetty.
Johtopäätökset: Tulokset viittaavat korkeatehoisen aerobisen liikunnan lisäävän spontaania aivoaktivaatiota 30 min kuormituksen jälkeen, mikä tukee ”aerobista herkistämistä”. Osa tuloksista viittaa korkean painoindeksin vaimentavan liikunnan jälkeistä aktivaatiota, mutta näyttö on epäjohdonmukaista. Kuormituksen jälkeiset aluetason muutokset näyttävät riippuvan kuormituksen intensiteetistä, sillä laktaattikorjaus muutti tuloksia. Vahvoja johtopäätöksiä ei voida kuitenkaan aluetasoisista muutoksista tehdä, sillä käytetty monivertailumalli ei ehkä sovellu tutkimukseen. Tulevaisuudessa herkistämistutkimuksissa tulisi käyttää yhtenäistä monivertailumallia, ja niihin kannattaisi yhteensovittaa myös muita aktivaation mittaustapoja.
...
Introduction: Physical activity improves cognitive function in all age groups. Aerobic exercise enhances short-term cognitive performance. This is known as “aerobic priming” effect. Priming effects is shown as heightened brain cortical activity after exercise. Functional magnetic resonance imaging (fMRI) is a noninvasive and effective tool to measure brain activity. In this study resting-state fMRI is utilized to measure spontaneous brain activity acutely after vigorous-intensity aerobic exercise.
Methods: Study subjects (n=14) were screened, and exercise tested (VO2peak) beforehand. All subjects underwent the same study protocol, which consisted of 5+25 min 50/70%VO2peak cycle ergometry exercise and fMRI. Exercise-induced changes to spontaneous brain activity was measured by extracting amplitude of low frequency fluctuations (ALFF) from resting-state fMRI and comparing 30-, 60- and 90-min post-exercise images to baseline. FMRI-toolboxes, DPABI and SPM12 in MATLAB, were used for imag
e preprocessing, first- and second-level analyses. Analyses of variance with and without correcting for lactate nuisance effect were used in pre- and post-exercise fMRIs. Correlations in ALFF and subject age, sex, BMI, fat-%, lactate and VO2peak were checked with multiple regression analysis. All results were family-wise error (FWE) corrected for false positive findings.
Results: Acute aerobic exercise increased regional spontaneous brain activity 30 min post-exercise in the frontal-, the parietal-, the occipital lobe and cerebellum. Correcting with individual lactate responses to exercise, increased frontal lobe activation were not found. 30-min ALFF negatively correlated with BMI in the frontal and occipital lobes but no other correlations with age, sex, fat-%, lactate and VO2peak were found.
Conclusions: These results suggest that acute vigorous-exercise aerobic exercise effectively increase spontaneous brain activity 30 min after exercise affirming “aerobic priming” theory. Some findings suggest that high BMI attenuates some activation after exercise, but the evidence is inconsistent. Brain region-specific activation patterns seem exercise intensity specific as lactate correction changed results. No strong conclusions in region-specific changes could be drawn as chosen multiple comparison model may not be suitable for this study. A fixed multiple comparison model should be used for priming studies and other activation methods implemented simultaneously to better study priming-related regional effects in future research.
...
