Narratiivisen identiteetin ja kirjailijuuden rakentuminen Johanna Venhon teoksessa Ensimmäinen nainen
Authors
Date
2022Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Kandidaatintutkielmani tavoitteena on tarkastella, miten päähenkilönä ja minäkertojana toimiva Sylvi Kekkonen rakentaa narratiivista identiteettiään ja kirjailijuuttaan Johanna Venhon romaanissa Ensimmäinen nainen (2019). Teos sijoittuu Sylvin muutaman päivän mökkireissulle Katermaan vuonna 1966 ja noiden muutaman päivän aikana
Sylvi käy läpi koko elämäntarinansa kertoen siitä edesmenneelle ystävälleen, Marjaliisa Vartiolle. Tutkimukseni perustuu ajatukselle, että Ensimmäisessä naisessa Sylvin muisteleminen, oman elämän reflektoiminen, kytkeytyy
identiteetin uudelleen rakentamiseen ja oman kirjailijuuden etsintään. Tutkimuksen kannalta merkittävin käsite on Paul Ricoeurin muotoilema narratiivinen identiteetti, joka tarkoittaa kertomisen kautta muodostuvaa, dynaamista ja
ajassa elävää identiteettiä. Ricoeuriin ajatteluun nojaten tulkitsen Sylvin kertoman tarinan olevan enemmän kuin pelkkä tapahtumien ketju ja kerronnasta muodostuvan kokonaisuus, jota voi tarkastella Sylvin kertomisen hetkellä
muodostamana tulkintana itsestään. Näkökulmani tutkimukseen on feministinen ja tarkastelen Sylvin kokemia haasteita kirjailijana Virginia Woolfin, Simone de Beauvoirin ja Hélène Cixousin naisten kirjailijuuteen liittyvien
tekstien kautta. Woolfin, Beauvoirin ja Cixousin tekstien perusteella analysoin sisäistetyn käsityksen oikeanlaisesta
kirjailijuudesta muodostavan suurimman haasteen Sylvin kirjailijuudelle.
Tutkimukseni perusteella erityisen merkityksellistä Sylvin narratiivisen identiteetin ja kirjailijuuden uudelleen
rakentamisen kannalta on kerronnan yleisönä toimiva kuviteltu Marjaliisa. Marjaliisan avulla Sylvi saa itsensä kohtaamaan vaikeat asiat menneisyydestä ja näkemään itsensä kokonaisena ihmisenä. Toisaalta myös erontekeminen Marjaliisaan sekä puolisoon Urhoon on tärkeässä roolissa Sylvin narratiivisen identiteetin ja kirjailijuuden rakentamisessa. Sylvi tietää, että päästäkseen eroon riittämättömyyden tunteestaan, hänen on opittava jättämään muiden mielipiteet huomiotta. Siihen hän tarvitsee rohkeutta ja kapinallisuutta, joita hän korostaa
tarinassaan. Merkittävä tekijä Sylvin narratiivisen identiteetin rakentamisessa on myös mökin ja sitä ympäröivän metsän luoma turvallinen tila, jossa uskaltaa olla rohkea, kapinallinen ja etsiä omaa itseään. Analyysini osoittaa, että Sylvi rakentaa itseään ja omaa ääntään kirjailijana nojautuen erityisesti lapsuuteen ja Katermaa ympäröivään
luontoon. Lapsuuden ja luonnon merkityksen korostaminen tarinassaan on Sylvin tapa määritellä itse itseään.
Tutkimukseni tarkastelee Sylvin kertomista aktiivisena itsensä uudelleen määrittelynä ja ottaa huomioon myös kertomisen toivotun päämäärän eli pyrkimyksen tehdä kirjailijuudesta mahdollista. Tutkimukseni näkee
narratiivisen identiteetin rakentamisessa mahdollisuuden vastustaa vallalla olevia määrittelyjä. Tutkimukseni tulokset tarjoavat mielenkiintoisen avauksen ja konkreettisen esimerkin siihen, miten narratiivisen identiteetin
käsitettä voitaisiin hyödyntää kirjallisuudentutkimuksessa minäkertojan itsestään kertomisen tarkastelussa.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [4767]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Johtajuutta etsimässä : naislähijohtajan identiteettitarinan rakentuminen siivoustoimialalla
Frantsi, Päivi (Jyväskylän yliopisto, 2013) -
Vaikuttajanaisen identiteetin rakentuminen nuorten musliminaisten tarinoissa
Kiiskinen, Eija (2020)Pro gradu -tutkielmani päähenkilöinä on viisi nuorta vaikuttamistyötä tekevää musliminaista. Nuoret kertovat omia tarinoitaan siitä, miten he määrittelevät itse itsensä vastapainona median ja julkisuuden antamille heitä ... -
Sankareita ja tarinoita : kalevalaiset henkilöhahmot Johanna Sinisalon romaanissa Sankarit
Pitkäsalo, Eliisa (Jyväskylän yliopisto, 2009) -
Kapinalliset uranaiset : naiskuva teoksessa Iltasatuja kapinallisille tytöille
Pikkarainen, Lotta (2023)Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelen teoksessa Iltasatuja kapinallisille tytöille: 100 tarinaa ihmeellisistä naisista (Cavallo & Favilli 2018) rakentuvaa naiskuvaa. Olen rajannut aineistoni koskemaan 1960-luvulla ...