Fyysisen kunnon ja tulehdusmerkkiaineiden väliset yhteydet 6–8-vuotiailla lapsilla

Elimistön matala-asteisella tulehduksella, joka ilmenee kohonneina tulehdusmerkkiaineiden plasmapitoisuuksina, on haitallisia vaikutuksia erityisesti kardiometaboliseen terveyteen. Kardiometabolisten riskitekijöiden, kuten ylipainon ja lihavuuden kehittyminen alkaa usein jo lapsuusvuosina, joten kardiometabolisten sairauksien ennaltaehkäisy tulisi aloittaa jo lapsuudessa. Hyvällä fyysisellä kunnolla voidaan vaikuttaa monella tapaa myönteisesti lasten terveyteen, jolloin fyysisen kunnon edistäminen voi tarjota ratkaisuja myös matala-asteisen tulehduksen ja siihen liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää 6–8-vuotiaiden lasten fyysisen kunnon ja tulehdusmerkkiaineiden välisiä yhteyksiä sekä sukupuolen ja kehon rasvakudoksen määrän vaikutusta havaittuihin yhteyksiin. Tutkielmassa hyödynnettiin Lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC) -tutkimuksen aineistoa (n=391). Kestävyyskunnon mittareina käytettiin kehon kokonaismassaan (W/kg) ja kehon rasvattomaan massaan (W/lm kg) suhteutettua maksimaalista työtehoa, jota arvioitiin maksimaalisella pyöräergometritestillä. Hermolihasjärjestelmän suorituskykyä arvioitiin käden puristusvoima-, vauhditon pituushyppy-, istumaannousu-, 10x5m sukkulajuoksu-, box & block -, flamingo-tasapaino- ja eteentaivutustestillä. Tulehdusmerkkiaineista mitattiin herkän C-reaktiivisen proteiinin (hs-CRP), leptiinin, leptiinireseptorien, HMW-adiponektiinin, interleukiini-6:n (IL-6), tuumorinekroositekijä alfan (TNF-α) ja glykoproteiiniasetyylien (GlycA) pitoisuuksia. Kehon rasvakudoksen määrää kuvaavat mittarit olivat kaksienergisellä röntgenabsorptiometria (DXA) -laitteella mitattu kehon rasvaprosentti (BF%) sekä painoindeksin keskihajontaluku (BMI-SDS). W/kg (β=-0,601, p<0,001) ja W/lm kg (β=-0,107, p<0,035) olivat käänteisesti yhteydessä leptiinin kanssa, kun sukupuoli ja ikä vakioitiin. Parempi W/kg oli yhteydessä myös pienempään hs-CRP:n, GlycA:n ja IL:6:n sekä suurempaan leptiinireseptorien pitoisuuteen. Osalla hermolihasjärjestelmän suorituskykymittareista havaittiin samansuuntaisia yhteyksiä samojen tulehdusmerkkiaineiden kanssa. Parempi tulos 10x5m sukkulajuoksussa oli yhteydessä myös pienempään HMW-adiponektiinin pitoisuuteen (β=0,143, p<0,006). Käden puristusvoiman, tasapainon, yläraajojen liikenopeuden ja liikkuvuuden osalta tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei havaittu. Sukupuolen välisiä eroja yhteyksissä havaittiin lähinnä kestävyyskunnon osalta. Muuten yhteydet olivat pääosin samansuuntaisia sekä tytöillä että pojilla. Kun BF% vakiotiin analyyseissä, ainoastaan sukkulajuoksun ja HMW- adiponektiinin välinen positiivinen yhteys säilyi tilastollisesti merkitsevänä (β=0,158, p<0,004). Kun BMI-SDS vakioitiin, tilastollisesti merkitseviä, joskin heikentyneitä yhteyksiä havaittiin edelleen erityisesti fyysisen kunnon ja leptiinin pitoisuuksien välillä. Tulosten perusteella hyvä fyysisen kunnon taso voi vaikuttaa myönteisesti lasten inflammaatioprofiiliin. Kehon rasvapitoisuus vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti fyysisen kunnon ja matala-asteisen tulehduksen välisiin yhteyksiin niitä heikentävästi. Fyysisen kunnon suotuisa vaikutus tulehdusmerkkiaineiden pitoisuuksiin voi mahdollisesti välittyä kehon rasvakudoksen kautta. Fyysisen kunnon kohottamisen ohella myös rasvamassan vähentäminen on keskiössä matala-asteisen tulehduksen vähentämisessä ja siihen liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyssä. Koska kyseessä on poikkileikkaustutkimus, ei syy-seuraussuhteita voida tarkastella. Lisää näyttöä fyysisen kunnon ja tulehdusmerkkiaineiden välisistä yhteyksistä kaivataan erityisesti pitkittäis- ja interventiotutkimuksista.