Liikuntamotivaation vaikutus yläkoululaisten koululiikunnan tavoitteiden koettuun tärkeyteen

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin liikuntamotivaation yhteyttä 7.- ja 9.-luokkalaisten nuorten koettuun koululiikunnan tavoitteiden tärkeyteen sekä vertailtiin eri motivaatioryhmien tavoitteiden tärkeysjärjestystä. Tutkimuksessa vertailtiin myös sukupuolten sekä luokka-asteiden välisiä eroja tavoitteiden tärkeydessä. Koululiikunnan tavoitteet oli tässä tutkimuksessa kategorisoitu sosioemotionaalisiin taitoihin, hyvinvoinnin edistämiseen, liikuntataitojen oppimiseen sekä fyysiseen aktiivisuuteen. Motivaatio oli puolestaan luokiteltu matalaan, keskitason, korkeaan ja erittäin korkeaan motivaatioluokkaan. Tutkimuksessa keskityttiin pääasiallisesti kuitenkin vertailemaan matalan ja erittäin korkean motivaatioluokan välisiä eroja. Aineisto tähän tutkimukseen saatiin vuoden 2018 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksesta. Aineisto on kerätty internet-kyselylomakkeella 2018 vuoden keväällä. Aineisto, jota käytettiin tähän tutkimukseen, sisälsi 2070 vastausta, mutta motivaatioluokitus pystyttiin tekemään vain 1037 vastauksen perusteella, sillä lähes puolet vastauksista olivat puutteellisia. Aineistoa analysoitiin kaksisuuntaisen varianssianalyysin ja sovelletun toistomittausten varianssianalyysin sekä t-testin avulla IBM SPSS Statistics 26 –ohjelmalla. Tulokset osoittivat, että motivaation taso oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi yhteydessä koululiikunnan tavoitteiden koettuun tärkeyteen kaikkien koululiikunnan tavoitteiden kohdalla. Mitä korkeampi liikuntamotivaatio oli, sitä tärkeämpänä kaikkia koululiikunnan tavoitteita pidettiin. Koululiikunnan tavoitteiden koetussa tärkeydessä ei ollut suuria eroja eri tavoitteiden välillä saman motivaatioluokan sisällä. Tulokset osoittivat myös, että tavoitteiden tärkeysjärjestys oli eri motivaatioluokkien välillä lähes identtinen. Kaikissa motivaatioluokissa sosioemotionaaliset taidot koettiin tärkeimmäksi tavoitteeksi ja fyysinen aktiivisuus vähiten tärkeäksi tavoitteeksi. Tulokset osoittivat, että sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kaikkiin muihin tavoitteisiin paitsi fyysiseen aktiivisuuteen. Luokka-aste puolestaan oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kaikkiin muihin tavoitteisiin paitsi sosioemotionaalisiin taitoihin. Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan siis sanoa, että liikuntamotivaatio on yhteydessä oppilaiden kokemukseen koululiikunnan tavoitteiden tärkeydestä ja luokka-asteella sekä sukupuolella on siihen omat vaikutuksensa.

This study investigated the relationship between exercise motivation and the perceived importance of physical education goals among 7th and 9th grade youth and compared the order of importance of the goals of different motivation groups. The study also compared differences in the importance of goals between genders and grade levels. The goals of physical education in this study were categorized into socio-emotional skills, promoting well-being, learning sports skills, and physical activity. Motivation, in turn, was classified as low, medium, high, and very high. However, the focus of the study was to compare the differences between low and very high motivation. The data for this study were obtained from the 2018 Exercise Behavior of Children and Adolescents in Finland (LIITU) survey. The data was collected using an internet questionnaire in the spring of 2018. The data used for this study included 2,070 responses, but a motivation rating could only be made based on 1,037 responses, as nearly half of the responses were incomplete. The data were analyzed using two-way analysis of variance and applied analysis of variance of repeated measures, as well as t-test with IBM SPSS Statistics 26. The results showed that the level of motivation was statistically very significantly related to the perceived importance of physical education goals for all goals. The higher the exercise motivation, the more important all the goals of physical education were considered. There were no major differences in the perceived importance of the goals of physical education between the different goals within the same motivation category. The results also showed that the order of importance of the goals was almost identical between the different motivation categories. In all motivation categories, socio-emotional skills were perceived as the most important goal and physical activity as the least important goal. The results showed that gender was statistically significantly associated with all goals except physical activity. Grade, on the other hand, was statistically significantly associated with all goals except socio-emotional skills. Based on this study, it can be said that exercise motivation is related to students' experience of the importance of physical education goals, and grade and gender have their own effects on it.