Iskutuksia sisältävän liikunnan vaikutukset luun mineraalitiheyteen ja -massaan postmenopausaalisilla naisilla : 12 kuukauden satunnaistetun ja kontrolloidun harjoitusintervention seurantatutkimus

Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun lujuuden heikentyminen altistaa murtumalle. Vaihdevuodet ja erityisesti varhainen menopaussi ovat luukadon ja siihen liittyvien murtumien riskitekijöitä. Tämän seurantatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää iskutuksia sisältävän intervention vaikutuksien pysyvyyttä lisääntyneeseen reisiluun kaulan mineraalimassaan sekä parantuneeseen dynaamiseen tasapainoon 12 kuukauden harjoitusintervention päätyttyä 24 kuukauden seurannassa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, että muuttuuko lannerangan ja reisiluun kaulan mineraalitiheys, lannerangan luun mineraalimassa, polven itsearvioitu kipu, jäykkyys ja toimintakyky 12 kuukauden harjoitusintervention päätyttyä 24 kuukauden seurannassa. Lisäksi tutkittavien liikunta-aktiivisuutta mitattiin liikuntapäiväkirjan ja harjoitusryhmään osallistumisen avulla. Tutkimukseen osallistui 80 postmenopausaalista naista, joilla oli todettu lievä polvinivelrikko. Harjoitusryhmä toteutti nousujohteista iskutuksia sisältävää aerobic- ja step-aerobic-harjoittelua kolme kertaa viikossa 12 kuukauden ajan. Kontrolliryhmä jatkoi aiempaa liikuntakäyttäytymistään. Tutkittaville toteutettiin alkumittaukset (0 kk), loppumittaukset (12 kk) ja seurantamittaukset 12 kuukauden seurannan jälkeen (24 kk). Tässä seurantatutkimuksessa ryhmien välisiä eroja vertailtiin riippumattomien otosten T-testillä. Ryhmien välisten erojen vertailussa loppumittauksessa (12 kk) ja seurantamittauksessa (24 kk) käytettiin toistettujen mittausten varianssianalyysiä, jossa loppumittaus (12 kk) toimi kovariaattina. Lisäksi harjoitus- ja kontrolliryhmien tuloksista laskettiin kahden riippumattoman otoksen T-testillä erotusmuutosmuuttujat vähentämällä loppuarvosta (12 kk) seuranta-arvo (24 kk) ja vertailemalla niiden keskiarvoja toisiinsa. Alkuperäisen tutkimuksen loppumittauksien (12 kk) mukaan vuoden kestänyt säännöllinen iskutuksia sisältävä harjoittelu lisäsi harjoitusryhmällä reisiluun kaulan mineraalimassaa 0.6 %, kun se väheni kontrolliryhmässä 1.2 % Tässä tutkimuksessa havaittiin, että liikuntainterventiolla saavutetut tulokset laskivat merkitsevästi vuoden seurannassa. Oikean reisiluun kaulan mineraalitiheys ja -massa vähentyivät enemmän harjoitus- kuin kontrolliryhmällä. Harjoitus- ja kontrolliryhmän välinen ero intervention päättymisen (12 kk) ja seurantajakson päättymisen (24 kk) välisenä aikana oli merkitsevä (p=0.01). Seurantatutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että 12 kuukauden liikuntaintervention vaikutukset reisiluun kaulan lisääntyneeseen mineraalimassaan eivät ole pysyviä. Liikunnan tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa sekä riittävän intensiivistä, jotta sillä voidaan vaikuttaa luukudokseen osteoporoosin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Asiasanat: harjoittelu, osteoporoosi, luu, postmenopausaalinen nainen, satunnaistettu kontrolloitu tutkimus