Digitalisaation ja sensoriteknologian kehittyminen ovat johtaneet käytettävissä olevan datan määrän valtavaan kasvuun urheiluanalytiikassa. Tyypillisesti analysoinnissa on keskitytty kilpailulliseen dataan, kuten esimerkiksi jalkapallo-ottelussa syöttöjen, laukausten ja vapaapotkujen määrään, pelaajien aika- ja paikkatietoon, joukkueiden peliryhmitykseen ja esimerkiksi otteluaikatauluihin. Vaikka pelaajien fysiologisia vaatimuksia ja niiden merkitystä joukkueen suoritukseen on tutkittu paljon, hiukan yllättäen taktisen käyttäytymisen ja fysiologisten vaatimusten yhteyttä on sitä vastoin alettu tutkia enemmän vasta hiljattain. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten pelaajien fyysinen kuormitus vaikuttaa joukkueen käyttämän pinta-alan dimensioiden muutoksiin ottelun aikana. Tutkimus suoritettiin yhteistyössä Polar Electro Oy:n kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin kolmessa Suomen korkeimman sarjatason ottelussa kaudella 2020. Otteluissa mitattiin kotijoukkueen pelaajien sykettä,
kuljettua kokonaismatkaa, kuljettua matkaa eri nopeusalueilla, kiihdytyksien ja jarrutuksien lukumäärää, kovavauhtisten juoksujen määrää sekä askeltiheyttä. Lisäksi seurattiin kotijoukkueen pelaajien sijaintia kentällä. Dataa kerättiin yhteensä 20 ammattipelaajalta (ikä 27,3 ± 4,6, pituus 182,2 ± 7,3 cm). Pelaajien fyysisen kuormituksen arvioimiseksi laskettiin metabolinen teho, josta johdettiin edelleen korkean ja erittäin korkean tehon työmäärät. Joukkueen käyttämän pinta-alan dimensioiden muutosten tarkasteluun valittiin muuttujiksi pelaajien keskimääräinen poikkeama pituus- ja leveyssuunnassa joukkueen geometrisestä keskipisteestä. Muuttujia arvoitiin koko ottelun, puoliaikojen, 15 ja viiden minuutin aikaikkunoiden keskiarvoina. Muuttujien välisten korrelaatioiden laskemiseen käytettiin viiden minuutin keskiarvoja. Ottelussa 1 pelaajien keskimääräisen pituussuuntaisen poikkeaman ja kaikkien fyysisen kuormituksen muuttujien sekä kuljetun matkan välillä oli erittäin voimakas, tilastollisesti erittäin merkitsevä (p < 0.001) positiivinen korrelaatio. Otteluissa 2 ja 3 sekä pituus- että leveyssuuntaisten poikkeamien ja fyysisen kuormituksen muuttujien välillä havaittiin lineaarisia yhteyksiä, mutta ei yhtä voimakkaita kuin ottelussa 1. Fyysisen kuormituksen muuttujista metabolinen teho korreloi voimakkaimmin ja tilastollisesti merkitsevästi keskimääräisten poikkeamien kanssa otteluissa 1 ja 2. Tulosten perusteella joukkueen fyysisen kuormituksen kumuloituminen ja siitä mahdollisesti aiheutuva pelaajien väsyminen eivät todennäköisesti kasvata joukkueen käyttämän pinta-alan dimensioita ottelun aikana. Joukkueen metabolinen teho on lineaarisesti yhteydessä joukkueen pituus- ja leveyssuuntaisiin poikkeamiin joukkueen geometrisestä keskipisteestä.
...
Digitalization and the development of sensor technology have led to a huge growth in the amount of data in sports analytics. Typically, for instance in soccer analytics have been focused on competitive data such as the number of passes, shots and free kicks, spatiotemporal information of the players, team formations and match schedules. Even though players’ physical demands and their role on the team performance have been investigated widely, it is slightly surprising that the relationship of physical demands and tactical behavior has only recently started to attract interest from researchers. The purpose of this study was to investigate how physical load imposed on players affects the dimensions of the surface area of a team during a soccer match. The study was conducted in co-operation with Polar Electro Ltd. The data were gathered in three matches of the season 2020 in the premier division of Finnish football. The observed parameters were players’ heart rate, total distance covered
, distance at different speed zones, number of accelerations and decelerations, number of sprints and cadence. In addition, the positions of the players of the home team were tracked during the matches. The data were gathered from 20 players (age 27,3 ± 4,6, height 182,2 ± 7,3 cm) in total. In order to estimate players’ physical load, metabolic power and further high and very high intensity workloads were calculated. To investigate the dimensions of the surface area of a team, players’ mean longitudinal and lateral deviations from the centroid of a team were specified. These variables were assessed as a mean of full match, half-time, 15- and 5-minutes time frames of which the latter were used for calculation of intervariable correlations. In the match 1, the player’s mean longitudinal deviation from the centroid of a team correlated strongly and statistically significantly (p < 0.001) with all variables of the physical load and the total distance covered. In the match 2, linear relationships were observed between both mean longitudinal and lateral deviations and all variables of the physical load but not as strong as in the match 1. Of the variables of physical load, metabolic power correlated the strongest and statistically the most significantly with mean deviations in match 1 and 2. The results suggest that the accumulation of physical load and the fatigue it may possibly cause are not likely to cause an increase in the dimensions of the surface area of a team during a match. Metabolic power has a linear relationship with longitudinal and lateral deviations from the centroid of a team.
...
