Käytettävyyden vaikutus mobiiliapplikaatioiden käyttöliittymäsuunnitteluun

Mobiililaitteiden ja niille kehitettävien sovellusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa, mutta kaikista sovelluksista ei kuitenkaan tule toimivia tai suosittuja. Osasyynä tähän on näiden sovellusten huono käytettävyys, joka johtuu huonosta käyttöliittymäsuunnittelusta. Tämä tutkielma tarkastelee perinteisen käyttöliittymäsuunnittelun periaatteita, ja kuinka hyvin ne soveltuvat mobiililaitteiden kontekstiin. Tutkielmassa määritellään myös käytettävyyden rooli mobiilisovellusten kontekstissa, ja selvitetään, kuinka käytettävyyttä voidaan mitata. Lähdekirjallisuuteen pohjautuen havaittiin, että puolet perinteisen käyttöliittymäsuunnittelun periaatteista soveltuu sellaisena myös mobiilisovellusten käyttöliittymäsuunnitteluun. Loput neljä periaatetta toimivat hieman sovellettuna. Näiden lisäksi havaittiin, että mobiilisovellusten käyttöliittymäsuunnitteluun tarvitaan lisäksi myös erikseen sitä varten luotuja periaatteita. Lähdekirjallisuudesta ilmeni käytettävyyden olevan yksi tärkeimmistä osa-alueista kaikessa käyttöliittymäsuunnittelussa. Lähdekirjallisuudesta löydettiin myös kaksi mallia mittaamaan käytettävyyttä: PACMAD-käytettävyysmalli ja SUS-skaala (System Usability Scale).