Yhteiskunnallisen polarisaation haasteet Yhdysvaltojen demokratiakehitykselle

Yhteiskunnassa debattia pitää yllä mielipiteiden kirjo. Debatin taustalla vaikuttava jännite johtuu siitä, millaisena toinen entiteetti tai toimija nähdään. Carl Schmittin teorian mukaan jännitteeseen vaikuttaa ystävä/vihollinen-erottelu, joka luo poliittisen. Mitä intensiivisempi erottelu on, sitä voimakkaampi on poliittinen. Sama vastakkainasettelun idea on myös polarisaation käsitteen taustalla. Kaksijakoisuuden taustalla vaikuttavat myös erilaiset moraalikäsitykset, joita George Lakoff tutkii. Polarisaatio on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön, mutta voimistuessaan liikaa sillä on haitallisia vaikutuksia yhteisölle ja demokratialle. Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda läpileikkaus Yhdysvaltain nykyiseen poliittiseen tilaan ja ilmapiiriin, jota tarkastellaan polarisaation käsitteen kautta. Kiintopisteinä on käytetty Barack Obaman ja Donald Trumpin hallintokausia, jotka molemmat jakoivat kansan poliittisesti eri leireihin. Obaman kausi herätti vähemmistöissä toivon tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta ja tulevaisuudesta, kun taas valkoista ylivaltaa ajaville se oli merkki poliittisen vallan iltahämärästä. Kärjistävällä retoriikalla ja vastakkainasettelulla Trump sai muutosvastarintaisen oikeiston taakseen, jolla hän voitti vaalit. Trumpin johdolla politiikka muuttui hyvin oikeistolaiseksi ja muukalaisvihamieliseksi, mikä puolestaan sai liberaalin siiven nousemaan poliittiselle barrikadille – ja polarisaatio kasvoi. Jännitteisen tilan juurisyynä on Yhdysvaltain väestöpohjan kehitys, mikä vaikuttaa negatiivisesti valkoisten suhteelliseen määrään. Demografinen muutos tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa myös poliittisiin valtasuhteisiin. Tässä tutkielmassa tarkastelen poliittisen polarisaation vaikutusta Yhdysvaltain yhteiskunnalle ja demokratiakehitykselle.