Ilmakuvausjournalismin uudet ulottuvuudet : Drooneista satelliitteihin

Ilmakuvausjournalismin uudet ulottuvuudet: Drooneista satelliitteihin -tutkimus- ja kehityshankkeen (DroSat) loppuraportissa kerrotaan projektin tärkeimmät tulokset. Hanke toteutettiin vuosien 2020–2021 aikana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteen laitoksella Media-alan tutkimussäätiön rahoituksella. Muun muassa koronapandemian takia alunperin yksivuotiseksi tarkoitettu hanke venyi käytännössä monivuotiseksi. Tutkimusaineiston kerääminen, live-etäkoulutuksen pilotointi sekä ensimmäinen tutkimusjulkaisu ajoittuivat vuoteen 2020. Tutkimustulosten esittely alan tieteellisissä konferensseissa tapahtui kuitenkin pääasiassa vasta vuoden 2021 aikana, ja tutkimustulosten tieteellinen julkaiseminen jatkuu yhä vuonna 2022. Drosat-projektin päätavoitteena on ollut nostaa suomalainen ilmakuvausjournalismin tutkimus maailman kärkeen. Samalla tarkoituksena on ollut auttaa etenkin pieniä ja keskisuuria sanomalehtien toimituksia hyödyntämään uusia visuaalisia ilmakuvausjournalismin muotoja ja käytäntöjä. DroSat-hanke kiinnittyi vuonna 2020 osaksi laajempaa kansainvälistä tutkimusverkostoa Journalism from above, jota koordinoi ruotsalainen Sundsvallin Mittuniversitetet. Hankkeen droonijournalismin tutkimus keskittyi suomalaisten sanomalehtien toimitusten käytäntöihin. Keskeisenä tuloksena oli, että kamerakoptereiden käyttö on yleistynyt nopeasti suomalaisissa sanomalehdissä 2010-luvun puolenvälin jälkeen; vuoteen 2020 mennessä droonikuvia ja -videoita oli hyödyntänyt jo noin kaksi kolmasosaa sanomalehdistä. Droonien käyttö on myös arkipäiväistynyt, niitä käytettiin vuonna 2020 jo vähintään viikoittain toimituksissa. Ilmakuvausaiheina korostuivat kaupunkikuvan muutokset, etenkin erilaiset työmaat, mutta aihevalikoima oli kaiken kaikkiaan jo varsin laaja. Videokuvan käyttö oli vielä yllättävän vähäistä Helsingin Sanomia lukuunottamatta. Euroopan unionin uudet droonisäännökset alkavat vaikuttamaan droonijournalistiseen työhön vuoden 2022 alusta alkaen. Ne tuovat joitakin tiukennuksia droonien käyttöön, muun muassa matalamman sallitun lentokorkeuden (120 m) ja pakollisen verkkokokeen. Satelliittijournalismin tutkimus keskittyi kartoittamaan satelliittikuvien ja paikkatietojen hyödyntämistä eri puolilla maailmaa. Tutkimuksessa haastateltiin satelliittijournalisteja ja yhtä satelliittikuvia analysoivaa asiantuntijaa viidestä maasta: Isosta-Britanniasta, Norjasta, Saksasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. Lisäksi kerättiin laaja satelliittijournalistinen aineisto ja tehtiin kaksi ulkomaanuutisointiin liittyvää tapaustutkimusta. Keskeisenä tuloksena oli, että satelliittikuvien saatavuus ja hyödynnettävyys on koko ajan parantunut. Satelliittien välittämät data-aineistot ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia etenkin ulkomaanjournalismiin ja tutkivaan journalismiin. Satelliittidatan käytön suurimpana ongelmana on ollut kuvien analysointi. Siihen on tarvittu usein toimitusten ulkopuolisten asiantuntijoiden apua. Tutkiviin projekteihin erikoistunut Bellingcat-verkosto on ollut yksi satelliittidatan hyödyntämiseen edelläkävijöistä. Suomessa satelliittikuvien käyttö journalismissa on ollut vielä vähäistä.