Sosiaalihuolto poikkeusoloissa : sosiaalihuollon henkilöstön sosiaaliset voimavarat koronakevään poikkeusoloissa
Authors
Date
2021Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten koronapandemian alkuvaiheen poikkeusolot keväällä
2020 vaikuttivat sosiaalihuollon työhön ja mitkä henkilöstön sosiaaliset voimavarat näyttäytyivät merkityksellisinä työstä selviytymisessä. Poikkeusoloissa sosiaalihuollon henkilöstö määriteltiin useiden hallinnonalojen tavoin yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstöön. Poikkeusolot rajoitustoimineen toivat mukanaan nopeasti merkittäviä muutoksia ihmisten arkeen muun muassa etäopiskeluun ja etätyöskentelyyn siirtymisen seurauksena. Sosiaalihuollossa huoli etenkin haavoittuvimmassa
asemassa olevista asiakkaista kasvoi, kun asiakkaiden tavoittaminen poikkeusoloissa vaikeutui.
Tutkimuksen viitekehys rakentuu sosiaalisia voimavaroja koskettavista keskusteluista nojautuen Bourdieun pääomateoriaan. Tutkimuksen aineisto koostuu Huoltaja-säätiön 11.5. - 5.8.2020 välisenä aikana
järjestetystä "Sosiaalihuollon työ koronajassa" -kirjoituskilpailusta, johon osallistui 22 kirjoittajaa. Kirjoittajia pyydettiin kuvaamaan koronaviruspandemian vaikutusta sosiaalihuollossa tehtävään työhön ja
asiakkaisiin, keskeistä oli nostaa esille oman työn muutokset aiempaan verrattuna. Kirjoitusten aiheet
kohdentuivat monipuolisesti koronapandemian alkuvaiheen poikkeusolojen aikaiseen sosiaalihuollon
työhön eri puolella Suomea. Tutkimus on kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että sosiaalihuollon työ muuttui koronakevään 2020 poikkeusoloissa ja henkilöstön sosiaaliset voimavarat korostuivat työstä selviytymisessä. Merkityksellisimpiä
sosiaalisia voimavaroja asiakassuhteessa tulosten mukaan olivat vastavuoroisuus ja luottamus. Ammatillisuutta tukevina sosiaalisina voimavaroina tuloksissa korostuivat merkitykselliseen työhön sitoutuminen sekä joustavuus ja sinnikkyys työn muutoksissa. Henkilöstön sosiaaliset voimavarat korostuivat
poikkeusolojen työstä selviytymisessä koronapandemian vaikuttaessa erityisen paljon sosiaalisiin suhteisiin. Koronakevään poikkeusoloissa ammattilaisten sosiaaliset voimavarat muotoutuivat uudelleen.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29626]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Sosiaalityöntekijän mahdollisuudet pitkäaikaistyöttömän luottamuksen lisäämisessä
Muikku, Raisa (2019)Tutkin, miten pitkäaikaistyötön käsittää luottamuksen ja mitkä ovat pitkäaikaistyöttömän mukaan sosiaalityötekijän mahdollisuudet lisätä luottamusta osallisuuden ja hyvinvoinnin pohjaksi. Tutkin myös tekijöitä, jotka on ... -
Sosiaalinen kuntoutus pääoman teorian näkökulmasta
Koskiaho, Katriina (2023)Kasvava tarve yksilöllisemmälle ja pidempiaikaiselle tuelle sosiaalityössä heijastuu etenkin työikäisten palveluissa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisen kuntoutuksen roolia kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääjänä, ... -
The eco-social approach in social work
Matthies, Aila-Leena; Närhi, Kati; Ward, Dave (Jyväskylän yliopisto, 2001) -
Lapset sosiaalihuollon ja lastensuojelun rajapinnalla
Kivelä, Jonna (2020)Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon rajapintaa. Tutkimus selvittää lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelun avohuollossa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ... -
Avustuksen väärinkäyttö vuoden 1922 köyhäinhoitolakia koskevassa varhaisen sosiaalihuollon toimijoiden aikalaiskeskustelussa
Taipale, Henna (2019)Tutkielman tarkoituksena on tutkia työkykyisten aikuisten avunsaajien avustuksen väärinkäyttöä koskevaa aikalaiskeskustelua vuonna 1922 säädetyn köyhäinhoitolain kontekstissa. Tutkielmassa tarkastellaan väärinkäyttöä ...