Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorPehkonen , Jaakko
dc.contributor.authorMontonen, Aake
dc.date.accessioned2021-12-17T07:58:44Z
dc.date.available2021-12-17T07:58:44Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79014
dc.description.abstractSuomessa on jääty jälkeen muiden Pohjoismaiden, kuten Ruotsin työllisyysasteesta. Meillä työllisyysaste on pitkään ollut alle 70%, kun Ruotsissa se on paikoin ollut jopa 80%. Jatkossa eläkeläisten määrä tulee kasvamaan ja samalla työikäinen väestö pienenee. Jotta pystymme ylläpitämään hyvinvointivaltiota, on työllisyysasteen nosto keskeisessä asemassa. Työmarkkinoiden mallinnuksessa otetaan tarkasteluun DMP-malli ja varantovirta malli, joiden avulla työpaikkojen syntyä voidaan mallintaa. Mallit voidaan määritellä matemaattisen yhtälön avulla ja erilaisissa koordinaatistoissa. Mallien avulla voidaan myös tarkastella taloudessa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi UV-käyrän siirtymistä ja sen vaikutusta työmarkkinoiden kohtaantoon. Kohtaantoon voivat vaikuttaa hyvin monet tekijät ja käymmekin tutkimuksessa läpi keskeisiä tekijöitä, kuten verokiila, työmarkkinoiden jäykkyys, ikä, sukupuoli, koulutus, työttömyysturva ja erilaiset tulo- ja kannustinloukut. Samassa yhteydessä teemme katsauksen aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja käymme läpi niiden tuloksia ja vaikutuksia. Tuloksien mukaan kohtaanto riippuu esimerkiksi työnhakijoiden ominaisuuksista, taloudellisesta tilanteesta ja erilaisista instituutioista ja niiden määrittelemistä säännöistä, kuten työttömyysturvasta. Lopuksi tutkimme seutukuntien väestöntiheyden perusteella kohtaantoa vuosien 2015 ja 2020 aikana. Muuttujina mallissa ovat täyttyneet työpaikat kuukauden aikana, kuukauden lopussa avoimena olevat työpaikat sekä työttömien työnhakijoiden määrä, kuukauden lopussa. Muita tarkasteltavia muuttujia ovat työnhakijoiden ikä, koulutus ja sukupuoli. Tuloksia tarkastellaan koko aineistosta ja jaoteltuna seutukuntien tiheyden mukaisesti eri ryhmiin. Tutkimuksen tuloksena voimme todeta, että työmarkkina-alueen tiheydellä on selkeä vaikutus kohtaantoon, mutta vaikutuksen suuruutta tulee jatkossa tutkia enemmän.fi
dc.format.extent89
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.titleTyömarkkina-alueen tiheyden yhteys kohtaantoon Suomessa, vuosina 2015–2020
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202112175998
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysotyömarkkinat
dc.subject.ysotyöttömyys
dc.subject.ysotyöllisyys
dc.subject.ysotyöttömät
dc.subject.ysokohtaanto
dc.subject.ysotyövoima
dc.subject.ysotyöttömyysturva
dc.subject.ysovaikutukset
dc.subject.ysokoulutus
dc.subject.ysotyöllistyminen
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot