Show simple item record

dc.contributor.authorPesu, Laura
dc.date.accessioned2021-10-26T09:25:44Z
dc.date.available2021-10-26T09:25:44Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.citationPesu, L. (2017). Vanhempien ja opettajien lapsen taitoja koskevien uskomusten yhteydet lapsen oppijaminäkuvan kehitykseen : väitöskirja. <i>Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti : NMI-bulletin</i>, <i>27</i>(3), 11-14. <a href="https://bulletin.nmi.fi/2019/10/01/vaitoskirja-vanhempien-ja-opettajien-lapsen-taitoja-koskevien-uskomusten-yhteydet-lapsen-oppijaminakuvan-kehitykseen-2/" target="_blank">https://bulletin.nmi.fi/2019/10/01/vaitoskirja-vanhempien-ja-opettajien-lapsen-taitoja-koskevien-uskomusten-yhteydet-lapsen-oppijaminakuvan-kehitykseen-2/</a>
dc.identifier.otherCONVID_27376774
dc.identifier.otherTUTKAID_75828
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78355
dc.description.abstractKoulunkäynti on merkittävä osa lasten elämää. Lapset viettävät koulussa suuren osan arkipäivistään, ja näin ollen monet heidän kokemuksistaan liittyvät koulumaailmaan. Sen lisäksi, että koulussa opitaan uusia taitoja, siellä muodostetaan erilaisia vuorovaikutussuhteita, saadaan palautetta omasta toiminnasta ja koetaan paljon onnistumisia ja epäonnistumisia. Koulun aloittamista onkin kuvattu kriittiseksi vaiheeksi lapsen elämässä. Lapsi kohtaa aivan uudenlaisia sosiaalisia tilanteita ja uusia haasteita erilaisissa oppimistilanteissa. Lasta arvioidaan myös eri tavalla kuin ennen. Hän saa säännöllisesti palautetta vanhempiensa ja lähipiirinsä lisäksi nyt myös opettajilta ja koulutovereilta. Tämä uudenlainen palaute liittyy enemmänkin lapsen taitoihin eri oppiaineissa; aiemmin aikuisten antama palaute liittyi ennemmin esimerkiksi motorisiin taitoihin ja onnistumisiin sosiaalisissa tilanteissa. Lapsi alkaa ymmärtää, että hänen osaamisensa eri oppiaineissa on merkittävää. Lapsi oppii myös, että hänen taitonsa koostuvat erilaisista osaamisalueista kuten lukemisesta, matematiikasta, liikunnasta ja musiikillisista taidoista. Lapselle muodostuukin jo ensimmäisten kouluvuosien aikana käsitys omista taidoistaan ja kyvyistään eri oppiaineissa, ja tätä käsitystä kutsutaan oppijaminäkuvaksi. Oppilaan käsitykset omista taidoistaan ovat merkittäviä hänen elämänsä suuntaajia. Tutkimuksissa on havaittu, että oppijaminäkuva liittyy merkittävästi oppilaan käyttäytymiseen, koulussa suoriutumiseen ja koulunkäyntiin liittyviin valintoihin kuten kurssivalintoihin. Oppijaminäkuva on siten tärkeä sekä tässä hetkessä että lapsen tulevaisuutta ajatellen. Aiemmissa tutkimuksissa oppijaminäkuvan on havaittu muodostuvan vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin kuten vanhempiin ja opettajiin. Vanhempien uskomuksilla ja käsityksillä lapsensa taidoista on havaittu olevan jopa merkittävämpi rooli oppijaminäkuvan muodostumisessa kuin oppilaan saamilla kouluarvosanoilla. Vanhemmat ja opettajat voivat välittää uskomuksiaan lapselle eri tavoilla: he voivat kehua lasta, kun tämä menestyy koulutehtävissä, tai kannustaa lasta yrittämään enemmän. Uskomukset välittyvät myös niihin tapoihin, joilla aikuiset esimerkiksi auttavat lasta koulutehtävissä. Väitöskirjassani tutkin, miten vanhempien ja opettajien lapsen taitoja koskevat uskomukset ovat yhteydessä lapsen oppijaminäkuvan kehitykseen. Lasten oppijaminäkuva koski matematiikan ja äidinkielen taitoja. Lisäksi tutkin, onko vanhempien ja opettajien uskomuksilla erilainen rooli tyttöjen ja poikien oppijaminäkuvan ja toisaalta koulussa heikosti ja hyvin pärjäävien oppilaiden oppijaminäkuvan kehittymisessä.fi
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherNiilo Mäki Instituutti
dc.relation.ispartofseriesOppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti : NMI-bulletin
dc.relation.urihttps://bulletin.nmi.fi/2019/10/01/vaitoskirja-vanhempien-ja-opettajien-lapsen-taitoja-koskevien-uskomusten-yhteydet-lapsen-oppijaminakuvan-kehitykseen-2/
dc.rightsIn Copyright
dc.titleVanhempien ja opettajien lapsen taitoja koskevien uskomusten yhteydet lapsen oppijaminäkuvan kehitykseen : väitöskirja
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202110265385
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalItem
dc.description.reviewstatusnonPeerReviewed
dc.format.pagerange11-14
dc.relation.issn2342-9046
dc.relation.numberinseries3
dc.relation.volume27
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© Niilo Mäki Instituutti, 2017
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysominäpystyvyys
dc.subject.ysovanhemmat
dc.subject.ysovuorovaikutus
dc.subject.ysouskomukset
dc.subject.ysokoululaiset
dc.subject.ysomatematiikka
dc.subject.ysopalaute
dc.subject.ysoäidinkieli
dc.subject.ysominäkuva
dc.subject.ysoopettajat
dc.subject.ysooppiminen
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p39320
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p4074
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p10591
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p6088
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p16485
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p3160
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p1236
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p10957
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p267
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p1117
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p2945
dc.rights.urlhttp://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright